Dystoniat on hyvä osata tunnistaa
Dystoniat ovat neurologinen sairausryhmä, johon liittyy lihasten tahdosta riippumattomia, nykiviä tai vääntäviä liikkeitä ja pysyviä virheasentoja.
Aikuisiän dystoniat ovat paikallisia eli fokaalisia, kun taas lapsuudessa alkavat ovat yleistyneitä.
Useimpien dystonioiden syytä ei tunneta, mutta osassa taustalla on geenivirhe.
Tavallisin dystonian muoto on servikaalinen dystonia eli spasmodinen kierokaula, jossa häiriö kohdistuu niskan ja kaulan lihaksiin. Näitä potilaita on Suomessa yli 1 000.
Muita fokaalisia dystonioita ovat luomikouristus eli blefarospasmi, oromandibulaarinen dystonia, laryngeaalinen dystonia eli spasmodinen ääntöhäiriö sekä raajan toimintaspesifinen dystonia, kuten kirjoittajan tai soittajan kramppi.
Oireita voidaan usein helpottaa paikallisilla botuliinipistoksilla. Tämänkin vuoksi dystoniat olisi hyvä tunnistaa ja ohjata tarvittaessa erikoislääkärille diagnoosin varmistusta ja hoidon arviota varten.
Dystoniat eli lihasjänteyshäiriöt ovat liikehäiriösairauksia, joille on tyypillistä tahdosta riippumaton jatkuva tai ajoittainen lihasten supistuminen, joka aiheuttaa vääntäviä liikkeitä ja epänormaaleja kehon asentoja (1,2). Dystonioiden kliiniset ilmentymät voivat olla hyvin vaihtelevia. Häiriö…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
