Ei-pienisoluisen keuhkosyövän sädehoito uudistuu
Tärkein tieto
Kuratiivistavoitteinen sädehoito on indisoitu hyväkuntoiselle potilaalle, jolla on leikkaushoitoon soveltumaton ja anatomisesti suhteellisen rajoittunut I-III asteen ei-pienisoluinen keuhkosyöpä.
Postoperatiivisesta sädehoidosta ei ole hyötyä I-II asteen tapauksissa, mutta III asteen tapauksissa sitä kannattaa harkita.
Paikallisten imusolmukealueiden elektiivistä sädehoitoa ei suositella.
Sädeannos primaarikasvaimen alueella tulisi olla selvästi yli 60 Gy.
Uusien kuvantamismenetelmien ja sädehoitotekniikoiden avulla pyritään mahdollisimman kohteenmukaiseen annosjakautumaan terveiden kudosten vaurioiden vähentämiseksi.
Solunsalpaajien ja sädehoidon samanaikainen käyttö (kemosädehoito) parantaa tuloksia.
Erikoistekniikoita (stereotaktinen sädehoito, keuhkoputken sisäinen tyköhoito, intensiteettimuokattu sädehoito) sovelletaan tapauskohtaisesti.
Palliatiivisessa sädehoidossa käytetään usein yhtä tai kahta suurta kerta-annosta.
1970- ja 1980-luvuilla keuhkosyöpä oli Suomessa sädehoitoyksiköiden suurin potilasryhmä. Valtaosalle potilaista, jotka eivät soveltuneet leikkaushoitoon, yritettiin sädehoitoa, yleensä huonoin tuloksin. Keskimääräinen elinaika oli vain 7-9 kuukautta, yhden vuoden elossaololuku noin 30 % ja viiden…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
