Happi kroonisten keuhkosairauksien hoidossa
Kroonista ahtauttavaa keuhkosairautta sairastavalle on ominaista keuhkojen toiminnan ja hemodynamiikan vähittäinen huononeminen. Lopulta seurauksena saattaa olla valtimoveren happikyllästeisyyden väheneminen eli hypoksemia ja sen seurauksena kudosten hapenpuute, hypoksia. Krooniseen hypoksemiaan voivat liittyä mm. keuhkovaltimopaineen kohoaminen, sekundaarinen polysytemia, neuropsykologisten toimintojen heikkeneminen sekä erityisesti öiseen aikaan esiintyvät sydämen rytmihäiriöt. Kotona annettavaa happihoitoa on parin viime vuosikymmenen aikana lisääntyvästi käytetty vaikea-asteisen kroonisen ahtauttavan keuhkosairauden hoidossa, ja tutkimusten mukaan sen avulla saadaan hypokseemisille potilaille keskimäärin 3,5 vuotta lisää elinaikaa. Muiden kroonisten keuhkosairauksien hoidossa on kotona annettavaa happihoitoa käytetty satunnaisesti, eikä sen hyödyllisyydestä näissä tilanteissa ole kertynyt tutkimuspohjaista tietoa.
Pian keksimisensä jälkeen 1700-luvun loppupuolella happea yritettiin käyttää vaikeasta hengenahdistuksesta kärsivien tuberkuloosipotilaiden hoidossa. Ensimmäisiä kertoja happea käytettiin kroonisen ahtauttavan keuhkosairauden (COPD) hoidossa runsaat sata vuotta sitten. Nykyaikaisen happihoidon…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



