Hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä (HUS) on yleisin akuutin munuaisten vajaatoiminnan aiheuttaja ja myös yleisin syy akuutin dialyysihoidon aloitukseen lapsilla.

Suomessa taudin ilmaantuvuus on alle 5-vuotiailla 1,62 /100 000 ja alle 15-vuotiailla 0,94/ 100 000 lasta, kun koko väestössä ilmaantuvuus on 0,32/100 000.

Arviolta 90 prosenttia lapsuuden HUS-tapauksista kehittyy ripulitaudin jälkeen ja liittyy enterohemorragisen Eschericia colin (EHEC) aiheuttamaan infektioon. Tämä kehittyy yleisimmin huonosti kypsennetyn, teurastuksen yhteydessä EHEC-bakteerilla kontaminoituneen naudanlihan nauttimisen jälkeen.

Tyypillisiä oireita ovat verinen ripuli, trombosytopenia, anemia, oliguria ja plasman kreatiniinipitoisuuden nousu. Potilaat ovat usein sekavia, joskus heillä on kouristuksia. Varsin usein potilaalla on selkeä taudinkuva, vaikka EHEC-viljely tai sen erittämän verotoksiinin osoittaminen ulosteesta ei onnistu. Toisaalta oireettomalta perheenjäseneltä EHEC-viljely tai toksiinin osoitus voi olla positiivinen.

Varhainen dialyysihoidon aloitus on ensiarvoisen tärkeää hoidossa, mikäli taudinkuva on vaikea ja oireet edellyttävät dialyysihoitoa.

Useimmat toipuvat oireyhtymästä hyvin, mutta tautiin liittyy myös kuolleisuutta ja se saattaa aiheuttaa krooniseen munuaisten vajaatoimintaan ja munuaisensiirtoon johtavan munuaisvaurion. HUS:in sairastaneiden lasten pitkäaikaisseuranta on tarpeen.