Imetyksen vaikutukset lapsen terveyteen
- Imetys on suositeltavin tapa ravita vastasyntynyttä. Imetys tarjoaa myös lapselle tärkeää, kokonaiskehitystä tukevaa läheisyyttä.
- Imetyksen terveysvaikutukset perustuvat osin rintamaidon immunologisiin ja muihin infektioilta suojaaviin tekijöihin.
- Yksinomainen rintaruokinta suojaa imeväisiä infektiotaudeilta länsimaissakin. Täysimetys vähentää korvatulehduksia sekä hengitystie- ja suolistotulehduksista johtuvia sairaalakäyntejä.
- Imetys suojaa kohtalaisesti astmalta, atooppiselta ihottumalta ja kätkytkuolemalta. Imetetyillä lapsilla näyttäisi olevan vähemmän nekrotisoivaa enterokoliittia, keliakiaa ja lapsuusiän leukemiaa sekä myöhemmin vähemmän lihavuutta, diabetesta ja korkeaa verenpainetta. Imetyksen vaikutuksesta lasten kognitiivisiin taitoihin tai aikuisiän kardiovaskulaariseen sairastuvuuteen ei ole vakuuttavaa tutkimusnäyttöä.
- Lisäruokien antaminen tulisi aloittaa viimeistään lapsen ollessa kuuden kuukauden ikäinen, mutta ei ennen neljän kuukauden ikää.
Maailman terveysjärjestö WHO suositti vuonna 2001, että täysiaikaisten vastasyntyneiden täysimetystä jatketaan kuuden kuukauden ikään ja imetystä kahden vuoden ikään (1). Suositus perustuu imetyksen vaikutuksiin sekä lapsen että äidin terveyteen. Kehitysmaissa rintaruokinta suojaa vaikeilta…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
