Kiireellinen keinomunuaishoito
- Keinomunuaishoito tulee aloittaa kiireellisesti, jos perinteiset toimenpiteet vaikeasti sairaan potilaan neste- ja elektrolyyttitasapainon korjaamiseksi eivät onnistu tai jos potilaalla on akuutti, vaikea-asteinen munuaisten vajaatoiminta tai vaikeaksi edennyt krooninen munuaissairaus.
- Myös eräitä myrkytyksiä ja vaikeaa rabdomyolyysiä hoidetaan kiireellisellä keinomunuaishoidolla.
- Kiireellinen plasmanvaihto on aiheellinen joissakin hengenvaarallisissa nefrologisissa, neurologisissa ja hematologisissa sairauksissa.
- Yleisimmin käytetyt jaksoittaiset hoitomuodot ovat hemodialyysi ja ultrafiltraatio. Jatkuvissa hoidoissa tavallisimmat menetelmät ovat laskimo-laskimohemofiltraatio ja -hemodiafiltraatio.
Kiireellisten keinomunuaishoitojen määrä Suomessa on jatkuvasti lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2006 jo yksistään HYKS:n Meilahden sairaalassa akuutteja keinomunuaishoitoja tehtiin yli 2 900; luku sisältää erilliset, lyhyet hoidot ja jatkuvien hoitojen vuorokausien määrän. Hoidoista suurin osa…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
