Kilpirauhaskyhmyn tutkimukset ja leikkausaiheet
- Kilpirauhaskyhmy löytyy usein sattumalta esimerkiksi terveystarkastuksen yhteydessä.
- Kyhmyyn liittyy noin viiden prosentin pahanlaatuisuusriski, sen vuoksi tarvitaan sairaushistoria ja tarkka kliininen tutkimus.
- Kaikututkimuksen yhteydessä kilpirauhaskyhmystä otettu ohutneulanäyte on diagnostiikan kulmakivi.
- Jos kilpirauhasen toimintakokeet viittaavat kilpirauhasen vajaa- tai ylitoimintaan, on syytä lähettää potilas sisätautilääkärin konsultaatioon.
- Epäiltäessä pahanlaatuista kasvainta, kuten papillaarista ja follikulaarista karsinoomaa, lymfoomaa tai etäpesäkettä, tulee ottaa yhteyttä kirurgiin.
- Elinikäinen seuranta 1-2 vuoden välein terveyskeskuksessa on aiheellinen mm. monikyhmystruumaa sairastaville, ellei seurantatutkimuksissa todeta merkkejä pahanlaatuisuudesta.
Palpoitavia kilpirauhaskyhmyjä esiintyy 4-7 prosentilla väestöstä (1). Viisi prosenttia niistä on pahanlaatuisia (2). Usein kyhmy tuntuu selvästi kaulalla, mutta se voi myös olla piilevä. Palpoitava kyhmy on useimmiten täysin oireeton, mutta siihen voi liittyä erityyppistä kipua, paineoireita tai…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
