Lasten antibioottiallergia
- Jos lapsella epäillään antibioottiallergiaa lievien iho-oireiden perusteella, tutkimuksia ja lääkkeen välttämistä ei tarvita. Oireet uusiutuvat seuraavan antibioottikuurin yhteydessä vain 1-2 %:lla. Sen sijaan jos oireet ovat merkittäviä tai toistuvia, lapsi on syytä lähettää tutkimuksiin lastentautien yksikköön tai allergiakeskukseen.
- Jos ihopistokoe epäillylle antibiootille on positiivinen, pidetään allergiaa varmistettuna eikä lisätutkimuksia tarvita. Kun ihotesti on negatiivinen, jatketaan tutkimuksia altistuskokeella.
- Suomalaisen kokemuksen mukaan antibioottiallergia todetaan ihopistokokeella noin 5 %:lla tutkimuksiin tulevista lapsista ja altistuskoe on positiivinen vajaalla 10 %:lla niistä, joiden ihotestit ovat negatiivisia.
- Jos lapsen oireet ovat vaikeat (anafylaktinen reaktio, astmakohtaus, kurkunpään turvotus tai yliherkkyysoireyhtymä), ihotestit ja altistukset saattavat olla vaarallisia eikä niitä tehdä. Lapsi todetaan allergiseksi reaktion aiheuttaneelle antibiootille ilman lisätutkimuksia. Apuna voidaan käyttää seerumin spesifisen IgE:n mittaamista.
- Antibioottiallergia johtaa laajaan lääkkeiden välttämiseen, joten allergia tulee varmistaa todelliseksi eikä lääkevalikoimaa pidä supistaa pelkän epäilyn perusteella.
Suomessa määrätään vuosittain 3 miljoonaa antibioottikuuria, niistä alle 15-vuotiaille noin 300 000. Perusterveydenhuollon potilaat käyttävät 90 % antibioottikuureista, ja niistä 80 % käytetään hengitystieinfektioihin, lapsilla yleisimmin korvatulehdukseen. Suomi on antibioottien kuluttajana…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
