Lihavuusgeenit 2006
Tärkein tieto
Tavallinen lihavuus on polygeeninen tauti. Tähän mennessä on löytynyt yli 165 lihavuuteen assosioituvaa geenilokusta. Toistaiseksi ei ole perusteltua kliinisessä työssä tutkia polygeenistä lihavuutta geenitesteillä.
Tiedossa on noin kolmekymmentä oireyhtymää, joille on tyypillistä lihavuus ja henkinen jälkeenjääneisyys. Näiden oireyhtymien geneettinen tausta on osittain selvitetty.
Yhden geenin aiheuttama, monogeeninen lihavuus alkaa tyypillisesti varhain ja on vaikeaa. Nämä geenivirheet ovat löytyneet ruokahalua ja energiatasapainoa säätelevästä leptiini-melanokortiinijärjestelmästä.
Melanokortiini 4 -reseptorin (MC4R) geenin virheet ovat toistaiseksi yleisin tunnettu perinnöllinen lihavuuden syy. Ne selittävät 1-6 % lihavuudesta maailmanlaajuisesti.
Jos suomalaisella lihavalla lapsella epäillään monogeenistä lihavuutta tai lihavuusoireyhtymää, hänet lähetetään yliopisto- tai keskussairaalaan lastentautien poliklinikalle arvioitavaksi.
Lihavuus on viime vuosikymmenten aikana yleistynyt jatkuvasti, ja sen esiintyvyys lähentelee maailmanlaajuisen pandemian mittasuhteita (1). Lihavuus on yksi tärkeimmistä sairastavuuteen ja ennenaikaiseen kuolleisuuteen johtavista tekijöistä, altistaen mm. tyypin 2 diabetekselle, sydän- ja…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
