Naisten henkirikollisuus Suomessa
Tärkein tieto
Naisten osuus suomalaisista henkirikoksista on hieman kasvanut; se oli keskimäärin 9 % vuosina 1977-1990 ja 11 % vuosina 1991-2004.
Suurin osa suomalaisista henkirikollisista naisista ei sairasta mielisairautta; kolmanneksella on B-ryhmän (antisosiaalinen ja epävakaa) persoonallisuushäiriö ja lähes puolella alkoholiriippuvuus tai alkoholin väärinkäyttö.
Suomalaisten naisten henkirikollisuus liittyy yleensä konfliktitilanteeseen partnerin kanssa tai muuten vaikeutuneeseen elämäntilanteeseen.
Jos naisen tekemän henkirikoksen uhrina on vastasyntynyttä vanhempi lapsi, tekijä saattaa kärsiä psykoottistasoisesta häiriöstä lähes 70 %:ssa tapauksista.
Henkirikokseen syyllistyneet naiset syyllistyvät usein uusiin rikoksiin ja kuolevat muita aiemmin.
Aikaisempi väkivaltaisuus, päihdeongelma ja psykiatrinen häiriö (psykoottinen tai persoonallisuushäiriö) ovat yhdistelmä, joka nostaa väkivallan riskiä. Siksi tämä potilasryhmä tarvitsee ensisijaista ja ensiluokkaista hoitoa.
Väkivalta on maailmanlaajuisesti yksi yleisimmistä kuolinsyistä. On arvioitu, että vuonna 2000 maailmanlaajuinen kuolleisuus henkirikoksiin oli 8,8/100 000; Euroopan alueella luku oli 8,4/100 000 (1). Väkivaltaa ilmiönä selvittävässä WHO:n raportissa onkin esitetty suositukset väkivallan…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
