Nivelreuman biologisten lääkkeiden varjopuolena infektiot lisääntyvät
· Tuumorinekroositekijän salpaajat ja niiden yhteiskäyttö solunsalpaajien kanssa lisäävät sekä tavallisia bakteeri-infektioita että immunosuppressioon liittyviä infektioita, kuten latentin tuberkuloosin aktivoitumisia.
· Vakavan infektion, kuten sepsiksen, kliiniset oireet ja löydökset voivat olla vähäisiä, ja siksi kynnys potilaan lähettämiseen sairaalan päivystyspoliklinikalle arvioitavaksi kannattaa pitää tavallista matalampana.
· Latentin tuberkuloosin hoito ei aina estä myöhemmin tapahtuvaa aktivoitumista.
· Rokotussuojasta tulee huolehtia, mutta eläviä mikrobeja sisältäviä rokotteita ei pidä käyttää biologisten hoitojen aikana.
· Toimenpiteisiin liittyviä haavainfektioita esiintyy eritoten sellaisilla biologisia lääkkeitä saavilla potilailla, joilla on tiettyjä oheissairauksia (kuten diabetes) ja joilla on ollut aiempien toimenpiteiden yhteydessä haavainfektioita.
Aggressiiviset hoitokäytännöt ja uudet biologiset lääkkeet ovat parantaneet käänteentekevästi nivelreuman hoitotuloksia (1). Nykyisin tavoitteena on, että potilas tulee oireettomaksi kuuden kuukauden kuluessa diagnoosista (2). Hoito aloitetaan perinteisillä reumalääkkeillä tai niiden yhdistelmällä…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



