Katsausartikkeli Suom Lääkäril 2022;77:e33317, www.laakarilehti.fi/e33317

Pandemiat ihmiskunnan historiassa I: antiikki ja keskiaika

Kirjoitetusta historiasta on tunnistettavissa viitisentoista pandemiaa, joista suunnilleen puolet on järisyttänyt yhteiskuntia perustuksia myöden. Vain rutto, influenssa ja kolera ovat aiheuttaneet pandemioita toistuvasti.

Isorokko oli tietynlainen erikoistapaus: ei luonteeltaan niinkään pandeeminen, mutta paikallisina epidemioina ehkä lopulta historian pahin tappajatauti. 

Kulkutautien vaikeusaste suhteutetaan usein kuolemiin, mutta ne ovat vain yksi tuhovaikutuksista.

Pandemioita on tarkasteltava väestössä, jossa ne ovat riehuneet. Miljoona kuolemaa nykyisin on suhteellisesti paljon pienempi luku kuin vaikkapa 500 vuotta sitten.

Heikki Peltola

Jos kulkutauti leviää kansan (kreik. demos) "päälle" (kreik. epi), syntyy epidemia, ja jos se tavoittaa "kaikki kansat" (kreik. pan, kaikki) puhutaan pandemiasta. Käsitteiden ja lähteiden epätarkkuudesta (1,2)  johtuu, että myös ennen Kristoffer Kolumbuksen (1451–1506) Amerikan "löytöretkeä" (1492)…

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat