Lehti 10: Katsausartikkeli 10/1997 vsk 52 s. 1121

Positroniemissiotomografian merkitys sepelvaltimotaudin diagnostiikassa

Sydämen positroniemissiotomografialla voidaan tunnistaa ja arvioida tarkasti sepelvaltimotaudin vaikeusaste ja sydänlihaksen elinkykyisyys hoitomuotoa valittaessa ja seurattaessa hoidon vaikutuksia. Hyvän sensitiivisyyden ja spesifisyyden ansiosta PET voi vähentää tarpeettomia toimenpiteitä ja toisaalta löytää ne potilaat, joille seuranta ja perinteinen hoito olisivat kaikkein tehokkaimpia. Sydän-PET täydentää invasiivista kardiologista diagnostiikkaa tekemällä sen sovellukset entistä tehokkaammiksi ja selektiivisemmiksi. Korkeista hankinta- ja asennus-kustannuksista huolimatta tutkimustiedot ja kustannus-hyötylaskelmat viittaavat siihen, että PET:n oikea käyttö voi itse asiassa pienentää sepelvaltimotaudin tutkimuksen ja hoidon kustannuksia.

Karl T. SunPertti J. Rintahaka

Sepelvaltimotaudin diagnosoinnissa käytetään lähinnä rasitus-EKG:tä, perfuusion kuvantamista rasituksen aikana (tallium, 99mTc-sesta-MIBI) ja sepelvaltimoiden angiografiaa. Uutena diagnosointimenetelmänä eri puolilla maailmaa on käytetty positroniemissiotomografiaa (PET). Viime vuosien…

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat