Positroniemissiotomografian merkitys sepelvaltimotaudin diagnostiikassa
Sydämen positroniemissiotomografialla voidaan tunnistaa ja arvioida tarkasti sepelvaltimotaudin vaikeusaste ja sydänlihaksen elinkykyisyys hoitomuotoa valittaessa ja seurattaessa hoidon vaikutuksia. Hyvän sensitiivisyyden ja spesifisyyden ansiosta PET voi vähentää tarpeettomia toimenpiteitä ja toisaalta löytää ne potilaat, joille seuranta ja perinteinen hoito olisivat kaikkein tehokkaimpia. Sydän-PET täydentää invasiivista kardiologista diagnostiikkaa tekemällä sen sovellukset entistä tehokkaammiksi ja selektiivisemmiksi. Korkeista hankinta- ja asennus-kustannuksista huolimatta tutkimustiedot ja kustannus-hyötylaskelmat viittaavat siihen, että PET:n oikea käyttö voi itse asiassa pienentää sepelvaltimotaudin tutkimuksen ja hoidon kustannuksia.
Sepelvaltimotaudin diagnosoinnissa käytetään lähinnä rasitus-EKG:tä, perfuusion kuvantamista rasituksen aikana (tallium, 99mTc-sesta-MIBI) ja sepelvaltimoiden angiografiaa. Uutena diagnosointimenetelmänä eri puolilla maailmaa on käytetty positroniemissiotomografiaa (PET). Viime vuosien…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



