Resistentit bakteerit - haaste sairaalan jokaisessa potilaskontaktissa
Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien ilmaantumisesta on tullut entistä sattumanvaraisempaa, ja kosketuseristystä vaativat tilanteet ovat arkipäivää sairaaloissa.
Merkittävimmät sairaalaepidemioita aiheuttavat resistentit bakteerit Suomessa ovat metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA), laajakirjoisia beetalaktamaasientsyymejä (ESBL) tuottavat enterobakteerit ja vankomysiinille resistentti enterokokki (VRE).
Lähes kaikille antibiooteille resistentit karbapenemaaseja tuottavat enterobakteerit ovat kasvava maailmanlaajuinen uhka. Näitä kantoja todetaan yhä useammin myös Suomessa.
Kansainvälinen matkailu lisää resistenttien bakteerien leviämistä. Jokaiselta sairaalaan jäävältä potilaalta tulee kysyä, onko hän ollut sairaalahoidossa ulkomailla.
Lääkärin tulee myös tuntea oman alueensa mikrobien resistenssitilanne.
Vuonna 2007 resistentti mikrobit aiheuttivat Euroopassa 400 000 infektiota ja 25 000 kuolemaa (1). Useilla nykymaailman ilmiöillä ja lääketieteen kehityksellä on merkitystä resistenssikehityksen kannalta (taulukko 1). Vaikka yksittäisten mikrobien resistenssimekanismit tunnetaan jo melko hyvin, on…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
