Lehti 25-32: Katsausartikkeli 25-32/2014 vsk 69 s. 1871 - 1876

Suomalaislasten fyysinen aktiivisuus- tavoitteena vähemmän istumista ja enemmän liikuntaa

Suomalaisten koululaisten liikkumattomuuden voidaan katsoa uhkaavan koululaisten terveyttä nyt ja tulevaisuudessa.

Fyysisen aktiivisuuden objektiivisten mittausten mukaan vain osa kouluikäisistä lapsista liikkuu minimisuositusten mukaisesti eli 1-2 tuntia päivittäin. Liikkuva koulu -tutkimuksessa vuosina 2010-2012 tehtyjen kiihtyvyysanturimittausten perusteella tunnin päivässä liikkuu reippaasti 50 % alakoululaisista mutta vain 17 % yläkoululaisista. Puolentoista tunnin päivittäinen liikunta-annos toteutuu vain 9 %:lla alakoululaisista ja 1 %:lla yläkoululaisista. Liikunta vähenee ja liikkumaton aika lisääntyy lapsilla alakoulun alimmilta luokilta lähtien yläkouluun asti. Tämä ilmiö havaitaan sekä koko päivän aikana että koulupäivän aikana.

Liikkuva koulu -tutkimuksen kyselyiden perusteella ruudun ääressä istutaan liikaa, suosituksiin nähden jopa moninkertaisia aikoja.

Lasten istumisen vähentämiseksi ja liikunnan lisäämiseksi tarvitaan rohkeita ja innovatiivisia toimenpiteitä.

Lasten terveydestä keskusteltaessa ja terveystottumuksia tiedusteltaessa on tärkeää kysyä myös arkisen liikkumisen määrää ja viihdemedian ääressä vietettyä aikaa.

Erityisesti vähän liikkuvien lasten liikunnan edistäminen on keskeinen tekijä lasten nykyisen ja tulevan terveydentilan kannalta.

Tuija TammelinAnnaleena AiraJanne KulmalaJouni KallioMarko KantomaaMaarit Valtonen

Liikunnan myönteiset vaikutukset lasten terveyteen ja hyvinvointiin ovat kiistattomat. Säännöllinen liikunta edistää lasten terveyttä ehkäisemällä valtimosairauksien riskitekijöiden kehittymistä, vahvistamalla tuki- ja liikuntaelimistöä sekä vähentämällä ahdistusta ja masennusoireita (1,2).

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat