Sydänlapsen liikuntaa ei yleensä tarvitse rajoittaa
- Liikunnan hyödyllinen vaikutus on osoitettu myös sydänpotilaiden terveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.
- Myös sydänlapsilla on luontainen tarve liikkua, ja esimurrosikäisten lapsen liikkumista on vain harvoin perusteltua rajoittaa.
- Liikuntaohjeet ja rajoitukset annetaan sydänsairauden mukaisesti perusteellisten sydäntutkimusten jälkeen.
- Kilpaurheilu kielletään, jos potilaalla on perinnöllinen rytmihäiriösairaus (pitkä QT-oiryhtymä ja katekoliherkkä polymorfinen kammiotakykardia), hypertrofinen kardiomyopatia sekä merkittävä aorttaläpän sairaus. Muiden sydänsairauksien kohdalla lapsen kilpaurheiluun osallistuminen arvioidaan yksilöllisesti.
- Sydänlapsia hoitavien lääkärien tehtävänä on kiinnittää huomio myös lapsen liikuntatottumuksiin sekä kannustaa lapsia liikuntaan ja yleiskunnon ylläpitoon. Vähäistä hengästymistä ja hikoilua aiheuttavaa kuntoliikuntaa suositellaan kaikille.
- Jos liikuntaan liittyy poikkeavaa huonon olon tuntemusta tai epäilyä rytmihäiriöstä, liikunta pitää keskeyttää. Sydänlapsen rasitukseen liittyvä tajunnan menetys voi viitata rytmihäiriöön.
Likunnalla on suotuisa vaikutus fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Se tukee lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä. Varhain omaksutulla liikunnallisella elämäntavalla on vaikutuksia myöhempään terveydentilaan ja elämänlaatuun. Sen sijaan jo lapsena omaksuttu liikkumaton elämäntyyli vaikuttaa…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
