Tuhkarokkotapaus Suomessa - mitä tehdä?
· Suomessa esiintyy yhä matkailijoiden mukanaan tuomia tuhkarokkotapauksia, vaikkei maassa enää olekaan kotoperäistä tuhkarokkoa.
· Pääkaupunkiseudulla todettiin viime kesänä tuhkarokko Suomeen saapuneella lapsella. Tuhkarokolle altistui suuri joukko pieniä lapsia, jotka eivät olleet saaneet MPR-rokotusta. Tämä aiheutti tuhkarokkoepidemian vaaran.
· Tuhkarokko tarttuu herkästi pisaratartuntana ja hengitystie-eritteistä. Tartunta on mahdollinen myös ympäristön kontaminaation välityksellä.
· Itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on yleensä 9-11 vuorokautta.
· Tuhkarokon mahdollisuus on otettava huomioon, jos äskettäin ulkomailla käyneelle rokottamattomalle lapselle kehittyy kuume ja ihottuma.
· Jos potilaalla epäillään tuhkarokkoa, hänet on pidettävä ilmaeristyksessä, kunnes diagnoosi varmistuu. Tartuntojen estämisessä on keskeistä tuhkarokon nopea tunnistus ja altistuneiden kartoitus.
Suomessa ei ole ollut tuhkarokkoa kotoperäisenä 1990-luvun puolivälin jälkeen (1,2,3), mutta yksittäisiä sekä Suomeen että muualle suuntautuvaan matkailuun liittyviä tapauksia esiintyy jatkuvasti (4,5,6,7). Jokaiseen maahantuotuun tapaukseen liittyy jatkotartuntojen ja epidemian vaara, jos…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
