Uniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta siirtyy yhä useammin perusterveydenhuoltoon
Uniapnea on ainoa kansantauti, jota seurataan pääosin erikoissairaanhoidossa. Potilasmäärän jatkuvasti kasvaessa tämä ei ole hoidon porrastuksen kannalta tarkoituksenmukaista.
CPAP-hoidon pitkäaikaisseuranta onnistuu yleensä perusterveydenhuollossa. Erityistä vireyttä vaativissa ammateissa toimivien uniapneapotilaiden CPAP-hoidon seuranta kuuluu kuitenkin erikoissairaanhoitoon.
Seurannassa tarkastetaan CPAP-laitteen käyttötunnit ja toimivuus sekä naamarin kunto. Lisäksi tulee seurata CPAP-hoidon haittavaikutuksia, uniapnean oireita ja liitännäissairauksia.
Uusimmat CPAP-laitteet tallentavat muistiinsa käyttötunnit, hengityskatkosten esiintymisen ja naamarin ilmavuodon.
Obstruktiivisen uniapnean hoito jatkuvaa positiivista hengityspainetta ylläpitävällä CPAP-laitteella aloitettiin Suomessa vuonna 1987. Hoitomuodon tarjonta lisääntyi 1990-luvulla, kun hoidon vaikuttavuus kävi ilmeiseksi ja laitteita alkoi olla paremmin saatavilla. Hoidon saatavuutta paransi myös…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
