Verenpaineen vuorokausirekisteröinti kohonneen verenpaineen diagnostiikassa ja hoidon seurannassa
Verenpaineen vuorokausirekisteröinti-tekniikka kehitettiin jo 1950-luvulla ja se otettiin tutkimuskäyttöön 1960-luvulla, mutta vasta viime vuosina sen käyttö on yleistynyt kliinisessä potilastyössä. Vaikka verenpaineen vuorokausirekisteröinnin tulosten tulkinta ei vielä ole vakiintunut ja vaikka tulosten yhteys potilaan ennusteeseen on vielä osin selvittämättä, voidaan vuorokausirekisteröinnillä kuitenkin monissa verenpaineen diagnostiikan ja hoidon ongelmatilanteissa saada kertamittauksia täydentävää tietoa verenpainetasosta potilaan arkielämässä vuorokauden eri aikoina. Avohoidon lääkärien kiinnostus menetelmän käyttöä kohtaan on lisääntynyt, ja myös tieteellinen näyttö menetelmän eduista toistettuihin kertamittauksiin verrattuna on lisääntynyt. Lähiaikojen tutkimustulokset selvittänevät, mikä on tämän menetelmän asema kohonneen verenpaineen diagnostiikassa ja hoidon seurannassa avohoidon ongelmatilanteissa ja sairaaloiden erikoispoliklinikoissa.
Kohonneen verenpaineen diagnostiikka ja hoidon seuranta perustuvat perinteisesti lääkärin, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai muun terveydenhuollon ammattilaisen tekemiin toistettuihin verenpaineen kertamittauksiin. Mittausten oikeaan suorittamiseen on toistuvasti kiinnitetty huomiota (1,2,3).
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
