Virtaussytometria tehostaa virtsatietulehduksen laboratorioseulontaa
Virtsatieinfektiot ovat tavallisimpia avohoidossa ja sairaaloissa hoidettavia infektioita, ja niiden tärkein diagnostinen menetelmä on virtsaviljely. Selvästi yli puolet viljelyyn tulevista näytteistä on negatiivisia.
Infektion poissulkemisen tai toteamisen nopeuttamiseksi tarvitaan käytäntöön soveltuva seulontamenetelmä.
Virtaussytometria soveltuu seulontamenetelmäksi, kun seulontatuloksessa yhdistetään virtaussytometrin leukosyytti- ja bakteeritulokset tietoon potilaan iästä ja sukupuolesta.
Sairaaloissa nykyisin oleva laitekanta mahdollistaa menetelmän käytön haluttaessa kaikkina vuorokaudenaikoina, jolloin negatiivisten näytteiden vastausviive vähenee merkittävästi.
Seulontapositiivisiksi osoittautuvat näytteet viljellään perinteisin menetelmin mahdollisen taudin-aiheuttajan osoittamiseksi ja mikrobilääkeherkkyyden määrittämiseksi.
Suomessa hoidetaan vuosittain sairaaloissa noin 20 0000 ja avohoidossa noin 250 000 virtsatieinfektiota (6 % avohoitokäynneistä) (1). Kyse on yleensä rakkotason infektiosta. Tauti on tavallinen naisilla ja harvinainen lapsilla ja keski-ikäisillä miehillä. Yleisin taudinaiheuttaja on E. coli (jopa…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
