Lyhyesti: BDNF - uusi astmaan liittyvä tekijä?

BDNF (brain derived neurotrofic factor) on verihiutaleissa varastoituva ja plasmassa vapaana kiertävä neuronaalisen puolen välittäjäaine. Saksassa tutkittiin,miten tämä käyttäytyy allergisessa astmassa. Potilaita oli 26 ja kaikilla hiljattain diagnosoitu astma, verrokkeja saman verran. Steroideja käyttämättömillä BDNF korreloi ilmateiden ahtauman ja yliärtyvyyden tasoon, mutta mm. flutikasonihoito lamasi BDNF-tuottoa tehokkaasti. Koko ajan näyttää siis löytyvän uutta myös inflammaation välittäjäaineista, ehkä jatkossa kliinisiä sovelluksiakin?

Hannu Puolijoki

Refluksitaudin tähystysleikkaus päiväkirurgisessa yksikössä

Refluksitaudin tähystysleikkaukset aloitettiin Vaasan keskussairaalan päiväkirurgisessa yksikössä maaliskuussa 2003 prospektiivisena tutkimuksena, jonka tarkoituksena oli selvittää potilasturvallisuutta, leikkauksenjälkeisen kivun ja pahoinvoinnin hallintaa sekä potilastyytyväisyyttä.

Mikael Victorzon, Pekka Tolonen, Tuula Vuorialho

Rasituskaikukardiografia sepelvaltimotaudissa - näyttöön perustuvaa diagnostiikkaa

Rasituskaikukardiografiasta (R-UKG) tuli 1990-luvulla yleinen vaihtoehto sydänlihaksen perfuusiokuvaukselle (SPET) iskemian diagnostiikassa kaikkialla maailmassa.

Antti Loimaala

Keuhkoahtaumataudin kansainväliset hoitosuositukset - mitä ne antavat meille?

Keuhkoahtaumataudin kansainväliset suositukset ovat nykyään pääasiassa web-sivuilla modulaarisessa muodossa, mikä mahdollistaa niiden nopean päivityksen.

Olli Säynäjäkangas, Timo Keistinen, Anne Pietinalho

Pikkuneidin kasvukertomus - onko kaikki kunnossa?

Teollisuusmaissa alle 1-vuotiaan lapsen kasvuvajauksen syynä ovat pääasiassa vaikeat pitkäaikaissairaudet ja näiden aiheuttama kasvun ja luuston kypsymisen hidastuminen.

Marja-Leena Lähdeaho, Nina Hutri-Kähönen

Lopeta ja voita 2004 Tupakoinnin lopettamiskilpailun toteutus, tulokset ja odotettavissa olevat terveysvaikutukset

Tupakointi on monien sairauksien riskitekijä ja tärkein ehkäistävissä oleva ennenaikaisen kuoleman aiheuttaja länsimaissa. Tupakoinnin aiheuttamat elinvauriot ovat kuitenkin osin palautuvia. Tupakoinnin lopettaminen alle 30-vuotiaana lisää odotettavissa olevaa elinikää 10 vuodella ja vielä 60-vuotiaanakin lopettaminen pidentää elinikää keskimäärin kolmella vuodella. Valtaosa suomalaisista tupakoijista ilmoittaa haluavansa lopettaa tupakoinnin.

Marjo Peltonen, Pekka Jousilahti, Kristiina Patja, Patrik Sandström Vesa Korpelainen, Pekka Puska

Terveydenhuollon toimiva palveluverkosto

Perusterveydenhuolto ei saavuta kansallisen terveyshankkeen mukaista terveydenhuollon avainasemaa nykyisellä erikoissairaanhoitokeskeisellä hankkeen ohjauksella.

Pekka Satomaa

Ongelmia eläkkeensaajan hoitotuen tiedonkulussa

Eläkkeensaajan hoitotuen tavoitteena on tukea vanhuksen kotona asumista, hoidon ja palvelujen saantia sekä korvata sairaudesta tai vammasta aiheutuvia erityiskustannuksia.

Ulla Salmelainen, Sari Stenholm, Sari Kehusmaa

Masennus näkyy aivojen toiminnassa

18.2.2005 Kuopion yliopisto

Teijamari Laasonen-Balk

Sydänkohtauksen voi ennustaa tulehdussolujen merkkiaineista

18.2.2005 Helsingin yliopisto

Helena Kervinen

Nekrotisoiva enterokoliitti ennenaikaisilla keskosilla

18.2.2005 Tampereen yliopisto

Minna Hällström

Kaularankamurtumien diagnostinen kuvantaminen ja hoitomenetelmät

18.2.2005 Helsingin yliopisto

Mika Koivikko

Masennus, B-vitamiinit ja homokysteiini

25.2.2005 Kuopion yliopisto

Tommi Tolmunen

Kuolemaan johtava sydänlihastulehdus - virukset ja ohjelmoitu solukuolema

26.2.2005 Turun yliopisto

Ville Kytö

Lyhyesti: Uniapnea pitää hoitaa

Uniapnea liittyy kardiovaskulaarisairastuvuuteen ja -kuolevuuteen. Epäselvyyttä on siitä, vaikuttaako uniapnean vakavuus ja sen hoito kardiovaskulaarivointiin. Espanjalaiskollegat ovat yli 10 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa selvitelleet asiaa. Mukana oli 264 verrokkia, 377 kuorsaajaa, 403 lievää tai keskivaikeaa, hoitamatonta uniapneaa sairastavaa, 235 hoitamatonta, vaikeaa uniapneaa sekä 372 CPAP-hoidettua uniapneapotilasta. Päätemuuttujia olivat sydän- ja aivohalvauskuolemat sekä kuolemaan johtamattomat sydäninfarktit ja aivohalvaukset ja sepelvaltimotoimenpide. Hoitamattomien uniapneapotilaiden riskiä kuvaavat käyrät erottuivat selvästi kaikista muista. Terveisiin verrokkeihin verrattuna hoitamaton, vaikea uniapnea lisää tappavien kardiovaskulaaritapahtumien ilmaantuvuutta 2,87-kertaisesti (95 %:n luottamusväli 1,17-7,51) ja muiden kardiovaskulaaritapahtumien 3,17-kertaisesti (1,12-7,51) verrattuna terveisiin henkilöihin. Tavallinen kuorsaaminen ei lisää näiden tapahtumien riskiä.

Robert Paul

Lyhyesti: Lihavuus syy nuorten uniapneaan?

Kreikassa seurattiin yli 8-vuotiaiden obstruktiivista uniapneaa (OSA) sairastavien sekä verrokkien CRP-arvoja. Taustalla oli hypoteesi siitä, että juuri CRP toimisi linkkinä kardiovaskulaaristen ongelmien ilmenemisessä OSA:n yhteydessä. Merkitsevää eroa ei kuitenkaan havaittu, toisin kuin aiemmissa aikuisten tutkimuksissa tai lapsilla USA:ssa. Pääkirjoituksessa todetaan, että USA:ssa tehdyn tutkimuksen nuoret olivat selvästi lihavampia. Tästä pääkirjoituksen tekijä pääseekin huolestumaan siitä, että amerikkalaisten lasten lihavuus on räjähtämässä kaikkine sivuongelmineen käsiin. OSA kun ei enää ole vain suurten risojen aiheuttamaa, vaan reilun lihavuuden, kuten aikuisilla.

Hannu Puolijoki

Kaikki nautinnoista ja kihdistä

Kollega Choi kumppaneineen Harvardista on yltynyt julkaisemaan tutkimuksia ravinnon ja alkoholin yhteyksistä kihtiin. Tuloksissa on kiinnostavia asioita - ainakin, jos lukijalla on kihtivaivaa.

Heikki Arvilommi

D-vitamiinilisä kaikille vanhainkotiasukkaille

D-vitamiinin puute on hyvin yleistä iäkkäillä, vähän auringonvaloa saavilla laitosvanhuksilla. Viime vuosina on tullut uutta tietoa D-vitamiinin edullisista vaikutuksista. D-vitamiini vähentää murtumia, paitsi luuston mahdollisen vahvistumisen, myös lihaksien vahvistumisen ja kaatumisten vähenemisen kautta. Viidessä satunnaistetussa tutkimuksessa kuudesta osoitettiin riittävän suuren D-vitamiinilisän (800 IU/vrk) vähentävän murtumia, kaatumisia ja vahvistavan lihasvoimaa. Yhdessä tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä, ja alle 800 IU:sta ei osoitettu olevan hyötyä.

Kaisu Pitkälä

Näyttöön perustuvasta hoidosta apua nuorten masennukseen

Aiemmin on osoitettu, että aikuis- ja vanhusikäisten masennuksen hoidon tuloksia voidaan perusterveydenhuollossa parantaa näyttöön perustuvia hoito-ohjeita noudattavilla interventioilla. Amerikkalaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, sopiiko tämä periaate myös nuoruusikäisiin depressiopotilaisiin. Hoidon laadun parantamiseen tähtäävissä interventiopaikoissa toimi 6 kuukauden ajan asiantuntijatyöryhmä ja erillinen hoitomanageri, joka tuki perusterveydenhuollon lääkäreitä depressiopotilaiden tutkimisessa ja hoidossa. Hoitomanageri oli saanut koulutuksen depression kognitiivis-behavioraaliseen psykoterapiaan ja tavoitteena oli antaa 3 neljän istunnon sarjaa kognitiivis-behavioraalista manuaalin mukaista psykoterapiaa. Kaikki tutkimukseen osallistuvat kliinikot saivat myös depression tutkimista ja hoitoja koskevaa koulutusta. Hoitosuosituksen mukaisen hoidon saaneilla nuorilla on intervention päättyessä masennuksen oireita vähemmän, heidän elämänlaatunsa oli parempi ja he olivat tyytyväisempiä mielenterveyteensä kuin tavanomaisen hoidon saaneet nuoret. Erityisintervention saaneet olivat saaneet tavallisen hoidon nuoria huomattavasti enemmän psykoterapiaa, mutta lääkehoidossa ei eroa ollut. Tutkijat toteavatkin, että näyttöön perustuvan hoitosuosituksen mukainen interventio on tavallista hoitoa vaikuttavampaa myös perusterveydenhuoltoon tulevien masennusnuorten hoidossa. Nuorten kohdalla korostuu nimenomaan näyttöön perustuvan psykoterapian saatavuus. Tämä on taas yksi osoitus käypä hoito -suositusten hyödyllisyydestä silloin, kun niitä systemaattisesti toteutetaan.

Raimo K.R. Salokangas

Joutaako PSA romukoppaan?

PSA:n preoperatiivinen käyttökelpoisuus tuumorin mittana on asetettu useaan otteeseen kyseenalaiseksi. Nyt Stanfordin yliopiston tutkijat selvittivät, kuinka hyvin preoperatiivinen PSA-lukema on heijastanut viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana karsinooman kokoa ja histologisia ominaisuuksia (kapselin läpikasvu, vesikkeli-infiltraatio, Gleason-tyyppien 4-5 osuus) tutkimalla ko. aikana tehtyjen 1 317 peräkkäisen prostatektomian leikkauspreparaatit. 20 vuoden aika jaettiin neljään 5 vuoden jaksoon. Ensi neljänneksenä (1983-1988) tuumorimorfologia korreloi hyvin PSA-lukemaan. Viime neljänneksenä (1999-2003) PSA ei enää korreloinut muuhun kuin prostatan kokoon, siis prostatahyperplasian määrään. Kontrasti näiden tutkimuksen kahden äärineljänneksen välillä oli huomiota herättävä.

Ossi Lindell