Rottien aorttasiirroista apua ateroskleroosin tutkimiseen

Elinsiirron akuutti hyljintä on pitkälti torjuttavissa kudostyypityksellä, sytologisella rejektiodiagnostiikalla ja immunosuppressiivisella lääkityksellä. Siirtojen suurimmaksi ongelmaksi on kehittynyt krooninen rejektio, mikä usein johtaa siirrännäisen menetykseen kuukausien tai vuosien kuluttua siirrosta. Toisaalta ongelmaksi on muodostunut epäselvyys siitä, onko siirretyn elimen menetyksen syynä todella krooninen rejektio, perustaudin uusiutuminen vai immunosuppressiivisen lääkityksen aiheuttama kudosvaurio. Tavanomaista ateroskleroosia muistuttavat suonimuutokset ovat kroonisen rejektion tärkein ilmenemismuoto. Toisin kuin tavanomaiset ateroskleroottiset leesiot, jotka sijaitsevat suonessa paikallisina plakkeina, kroonisen rejektion arterioskleroosi on konsentrinen ja sen vaskulaariset vauriot kattavat koko suonen pituuden.

Nuoruusiän psyykkinen hyvinvointi ja sen häiriintyminen

Nuorten psyykkisiä ongelmia on tutkittu runsaasti epidemiologiselta kannalta, mutta häiriöiden sisältöä on tutkittu niukasti. Tämän tapaus-verrokkitutkimuksen tarkoitus oli selvittää, minkälaiseen nuoren psyykkisen kehityksen häiriintymiseen reagoidaan lähettämällä nuori psykiatriseen tutkimukseen ja onko terveinä pidettyjen nuorten joukossa psyykkistä piilosairastavuutta. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, eroaako psykiatriseen tutkimukseen ohjattujen ja terveiden nuorten sosiaalinen kasvuympäristö toisistaan. Nuoruusiän psyykkisen kehityksen kannalta haluttiin tutkia, onko psyykkisesti oireilevien nuorten suhtautuminen seksuaalisesti kypsyvään ruumiiseensa ja seksuaalisen identiteetin muodostuminen erilaista kuin terveiden.

Toimistotyötä tekevien naisten niska-hartiaoireet

Niska-hartiaoireet ovat toimistotyöntekijöillä yleisiä. Aiemmin oletettiin, että toimistoergonomian kehittäminen vähentäisi niska-hartiaoireisuutta. Ergonomian parantumisesta huolimatta oireet kuitenkin yhä lisääntyvät. Tämän perusteella niska-hartiaoireisuuteen on ilmeisesti olemassa ergonomian ohella muitakin syitä. Niska-hartiaoireita myös tutkitaan ja hoidetaan runsaasti, mutta kliinisen tutkimuksen merkitys ja hoitomenetelmien vaikuttavuudet tunnetaan yhä huonosti.

Primary gastrointestinal non-hodgkin's lymphomas

The purpose of the present study is to describe the clinical, radiological and endoscopic presentation of primary gastric lymphoma (PGL) and the clinical presentation of primary small intestinal lymphoma (PSIL) and large intestinal lymphoma (PLIL) in all patients treated for this disease in Finland during the period of 1972-1977 as well as in all patients treated for this disease at the Second Department Of Surgery, Helsinki University Central Hospital during the period of 1978-1988. The two patient groups were compared for diagnostic procedures, treatment, results of treatments and prognostic factors.

Verenkiertoperäisten kuolemien kausivaihtelu

Sydäninfarkti- ja aivohalvauskuolemia on suhteessa enemmän talvisin kuin muina vuodenaikoina. Vanhuksilla talviaikainen yliedustus on 30 %. Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että veren suuri fibrinogeenipitoisuus ja hyytymistekijä VII:n aktiivisuus ovat infarktin ja aivohalvausten riskitekijä. Cambridgen yliopistossa on selvitetty, voisivatko näiden hyytymistä edistävien tekijöiden kausimuutokset selittää verenkiertoperäisten kuolemien kausivaihtelua.

Liikunta vain eduksi imettävälle äidille

Suomalainen imettävä äiti saattaa olla ensisijaisesti huolissaan liikunnan vaikutuksista maidoneritykseen ja maidon koostumukseen, mutta kalifornialaistutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, voiko imettävä jenkkiäiti pyrkiä normaalipainoon jumppaamalla jo imetysaikana. Olipa perustelu tutkimuksen tekemiselle mikä vain, on tutkimus varmaan aiheellinen, sillä vastausta kysymykseen, milloin liikuntaharrastuksen voi aloittaa synnytyksen jälkeen, ei ole tähän mennessä ollut. Nyt on.

Aikuisten epiglottiitti tänään

Äkillinen kurkunkannen tulehdus on viime vuosikymmenenä yleistynyt aikuisilla, ja taudin kuva on samalla muuttunut septisestä yleistaudista lievemmäksi, paikallisen selluliitin suuntaan. Taudin tyypillisin oire on nielemiskipu, ja aikuispotilaan nielemiskivun syy onkin yleensä aina selvitettävä kurkunpään peilitutkimuksella. Muina oireina saattaa ilmetä kuumetta, harvemmin hengenahdistusta. Epiglottiitin antibioottihoidoksi suositellaan ensisijaisesti kefuroksiimia. Potilaat kuuluvat aina sairaalahoitoon. Huolellinen seuranta on välttämätöntä sekä sairaalaan kuljetuksen että hoidon aikana. Hengitys turvataan tarvittaessa endotrakeaalisella intubaatiolla. Trakeotomiaa tarvitaan harvoin.

Juhani Nuutinen, Tommi Torkkeli, Pirkko Ruoppi, Aarno Kari

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 17/1994 Kommentteja

Leipomotyöntekijöiden ylähengitystieoireet

Leipomoiden jauhopöly voi aiheuttaa ammattitaudiksi luokiteltavaa allergista nuhaa. Oulun läänissä tehtiin 1990 kyselytutkimus voimakkaassa leipomopölyssä työskentelevien leipomotyöntekijöiden ylähengitystieoireista. Työhön liittyvää vuotavaa nuhaa esiintyi 29 %:lla ja nenän tukkoisuutta 20 %:lla työntekijöistä. Työssä aivastelua oli ollut 40 %:lla ja yskää 26 %:lla. Oireet riippuivat työssäoloajasta; vuotava nuha ja aivastelu olivat yleisempiä alle 10 vuotta leipomossa olleilla, nenän tukkoisuus, yskä ja hengenahdistus taas yli 10 vuotta työskennelleillä. Tupakoivilla todettiin enemmän yskää, hengenahdistusta ja vuotavaa nuhaa kuin tupakoimattomilla. Tulokset korostavat työhygienian ja varhaisen diagnoosin merkitystä leipomotyöntekijöiden allergisen astman ehkäisyssä.

Teija Launonen, Kari Reijula, Tapio Pirilä, Matti Hannuksela

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 17/1994 Kommentteja

Väkivaltaisuusvaaran arviointi

On väitetty, ettei väkivaltaisuus ole lainkaan lääketieteellinen käsite. Samoin on toistuvasti esitetty, ettei väkivaltaisuusvaaraa kyettäisi millään tavoin arvioimaan. Kumpikaan näistä käsityksistä ei pidä paikkaansa, sillä lääketieteellis-luonnontieteellinen tarkastelu tarjoaa erittäin hyvän pohjan väkivaltaisuusvaaran arvioinnille. Vaarallisiksi todettujen potilaiden hoito ei aina ole mahdollista; lainsäädäntö hankaloittaa erityisesti persoonallisuudeltaan poikkeavien ja päihteiden käyttäjien väkivaltaisuuteen puuttumista.

Panu Hakola, Jari Tiihonen, Heikki Vartiainen, Markku Eronen

Astmaa ja BPD:tä sairastaville lapsille kuuluvat Kelan etuudet

Kun lapsen hoitotukea koskeneessa Kelan seurantatutkimuksessa selvitettiin myös kuntoutukseen ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin liittyviä asioita, kävi ilmi, että lasten B- ja C -lääkärinlausunnot ovat usein puutteellisia. Onkin syytä tähdentää, että astmadiagnoosin ja johtopäätösten lisäksi lausunnossa on kuvattava myös sairauden ja sen hoidon lapsen omaisille aiheuttamaa rasitusta. Apuna tässä voidaan käyttää astman luokittelua lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Jos lääkärin lapsen sairaudesta antamissa tiedoissa ilmenee epäselvyyksiä tai ristiriitaisuutta, Kela voi tarkistaa mm. säännöllisen lääkityksen tarpeesta kertovat lääkeostot omista rekistereistään. Kirjoitus pyrkii toimimaan ohjeena, jonka avulla lääkärinlausuntojen tasoa voidaan korottaa ja Kelan yhtenäinen päätöksentekolinja vakiinnuttaa. Lääkärilehdessä tullaan julkaisemaan vastaavanlaisia kirjoituksia muistakin lasten pitkäaikaissairauksista.

ETA:n vaikutus lääkärin toimintaan

ETA-sopimuksen tultua vuoden alussa voimaan ovat myös suomalaiset lääkärit alkaneet käyttää sitä hyväkseen. Keskimäärin yksi lääkäri työpäivää kohden on pyytänyt Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta todistuksen jossakin Euroopan talousalueen maassa työskentelyä varten. Ammatinharjoittamisoikeuden saamiseen liittyy muissa ETA-maissa enemmän byrokratiaa kuin meillä. ETA-sopimus vaikuttaa myös Suomen lääkärikoulutukseen: se poistaa suppea erikoisala -nimikkeen ja herättelee samalla keskustelua erikoislääkärikoulutuksemme rakenteesta. Suurin muutos on kuitenkin uusi lääkärin perusterveydenhuollon kaksivuotinen koulutus. Myös terveydenhuollon tietojärjestelmien standardisointi tuo myöhemmin uusia asioita lääkärin työhön.

Antti Marttila

Mikä ratkaisee pienten lastenkirurgisten leikkausten sujuvuuden?

Operatiivinen toiminta on miellettävissä prosessiksi, joka edellyttää monien tuotantotekijöiden lisäksi niiden keskinäistä hallintaa. Koko työn sujuvuus voi riippua aivan ratkaisevasti juuri tästä hallinnasta. Mittasimme monimuuttujamallissa eräiden potilas- ja kirurgikohtaisten tekijöiden sekä toimintaympäristön suhteellisen osuuden pienen leikkausyksikön työn sujuvuudessa. Kaikkien valittujen potilas- ja lääkärikohtaisten selittävien piirteiden summavaikutustakin suurempi paino oli toiminnan organisoinnilla. Havaintomme ovat sopusoinnussa sen käsityksen kanssa, että toimintakulttuuri määrää viime kädessä työn sujuvuuden.

Martti Kekomäki, Esko Heikkilä, Miika Linna

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030