Apiksabaanikin tehoaa eteisvärinäpotilaan hoidossa

Aivohalvauksien tehokas ja turvallinen ehkäisy on eteisvärinän hoidon kulmakivi. Rivaroksabaani ja apiksabaani ovat markkinoille tulossa olevia vaihtoehtoja varfariinin ja dabigatraanin rinnalle.

Juhani Airaksinen

Apiksabaani lisää vakavia verenvuotoja sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen

Tehokas verihiutaleiden aggregaatiota estävä lääkitys on sepelvaltimotautikohtauksen hoidon kulmakivi, mutta hoidosta huolimatta uudet iskeemiset tapahtumat ovat varsin yleisiä. Alustavien tutkimusten perusteella arveltiin, että uudet suun kautta annosteltavat antikoagulantit, kuten apiksabaani, saattaisivat vähentää uusintainfarktien määrää ilman mainittavaa verenvuotovaaran suurentumista.

Juhani Airaksinen

Puolison käyttämä testosteronivoide voi aiheuttaa naiselle ongelmia

Partnerin käyttämä testosteronivoide aiheutti 22-vuotiaalle naiselle virilisoitumisen oireet: hirsutismin, aknen, klitoriksen hypertrofian ja pälvikaljuisuuden. Seerumin testosteronitaso oli yli kolme kertaa suurempi kuin naisten normaaliarvon yläraja. Naiselle tehtiin perusteelliset laboratorio- ja kuvantamistutkimukset lisämunuais- ja munasarjakasvaimia etsittäessä. Jopa munasarjalaskimon katetrisaatiota harkittiin, mutta siitä potilas kieltäytyi.

Pertti Kirkinen

Valhe, totuus ja transkraniaalinen magneettistimulaatio

Pettäminen ja valehteleminen näyttävät aiempien tutkimusten mukaan edellyttävän monimutkaisempaa aivojen toimintaa kuin rehellisyys ja toden puhuminen. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet petollisen käyttäytymisen erityisesti monia muitakin korkeampia kognitiivisia toimintoja säätelevään dorsolateraaliseen prefrontaaliseen aivokuoreen.

Tero Taiminen

Influenssa A(H1N1) 2009 -pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta

Ensimmäinen pandeemisen influenssa A(H1N1) 2009 -viruksen aiheuttama epidemiakausi esiintyi Suomessa 10.5.2009-8.3.2010 ja toinen 23.11.2010-30.4.2011.

Outi Lyytikäinen, Markku Kuusi, Salla Toikkanen, Mikko J. Virtanen, Esa Rönkkö, Mari Strengell, Niina Ikonen, Thedi Ziegler, Petri Ruutu, Ilkka Julkunen

Aikuispotilaan pitkäaikaisen sivuontelotulehduksen hoito nojaa omahoitoon

- Pitkäaikaisessa sivuontelotulehduksessa oireet ovat kestäneet kolme kuukautta ilman, että ne häviävät välillä täysin. Taustalla voi olla mikrobiologinen, immunologinen tai anatominen syy.

Jari Suvilehto, Maija Hytönen, Mikko Seppänen, Tapio Pirilä, Jura Numminen

Masennuspotilaiden kognitiiviset verkkoterapiat

- Masennuksen hoito on nykyisin lääkepainotteista, koska psykoterapeuttisia hoitomuotoja ei ole riittävästi tarjolla.

Kaisla Joutsenniemi, Jan-Henry Stenberg, Päivi Reiman-Möttönen, Pirjo Räsänen, Jaana Isojärvi, Sinikka Sihvo

Koepalat vastaukset

3. Vaihtelun kuvaaminen perustuu yksittäisen havaintoarvon eroon ryhmäkeskiarvosta.

Matti Uhari, Perttu Arkkila

Nivelvaivat ja suurentunet maksaentsyymiarvot

Potilaana on 54-vuotias Suomessa vuodesta 1987 alkaen asunut normaalipainoinen mies, joka on alun perin kotoisin Englannista. Mies oli ollut varsin terve, kunnes vuonna 2004 hänellä alkoi esiintyä lisääntyvästi suussa limakalvojen rakkulointia. Suun limakalvolta otetussa PAD-näytteessä ei esiintynyt spesifistä diagnostista.

Matti Uhari, Perttu Arkkila

MRSA:n seulonta kustannustehokasta hoidon lisäkuluihin verrattuna

- Katsauksessa tarkastellaan MRSA:n aiheuttamia hoidollisia lisäkustannuksia Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuonna 2010 ja verrataan niitä seulontojen kustannuksiin.

Peki Oksanen, Esa Rintala, Taina Mastokangas

Perimän muutokset myeloproliferatiivisissa kasvaimissa ja myelodysplastisissa oireyhtymissä

Myeloproliferatiiviset neoplasmat ja myelodysplastiset oireyhtymät kuuluvat pahanlaatuisiin veritauteihin, joiden etiologia ja molekyylipatologia on valtaosiltaan tuntematon. Mikrosirutekniikat ja bioinformatiikan menetelmät ovat kehittyneet valtavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Ne ovat mahdollistaneet uusien molekulaaristen muutosten löytämisen lukuisissa pahanlaatuisissa sairauksissa, niin myös myeloproliferatiivisten neoplasmojen ja myelodysplastisten oireyhtymien kohdalla.

Ioana Borze

Hiilihappoanhydraasit astrosyyttisissä glioomissa

Diffuusisti infiltroivat astrosytoomat ovat primaareista aivokasvaimista yleisimpiä ja pahanlaatuisimpia. Nykyisillä hoitomuodoilla, kasvaimen kirurgisella poistolla sekä mahdollisella sädehoidolla ja kemoterapialla, ei saavuteta sairautta parantavaa hoitotulosta.

Joonas Haapasalo

Investigations of Noise-Related Tinnitus

Tinnitus is a common result of acute acoustic traumas, blast exposure and long-term noise exposure. Despite hearing protection regulations, up to hundreds of acute acoustic traumas occur annually among conscripts in the Finnish Defence Forces . The most common cause is an accidental shot, accounting for approximately half of the cases. Conscript acute acoustic traumas are mainly due to accidental shots, while the ear is unprotected. Only seldom is an acute acoustic trauma due to negligence.

Roderik Mrena

Uusia työkaluja lasten aivokasvainten tutkimukseen ja hoitoon

Aivokasvaimet ovat suurin kasvainkuolleisuuden syy lapsilla ja toiseksi yleisin kasvaintyyppi leukemian jälkeen. Erityisesti hoitojen kehityttyä potilaiden ennuste on parantunut selvästi viime vuosikymmenten aikana. Tauti ja hoidot aiheuttavat kuitenkin elämänlaadun heikkenemistä, vammautumista sekä myös kustannuksia.

Kristiina Nordfors

Puolet nilkkamurtumista voidaan hoitaa hyvin ilman leikkausta

Yhä suurempi osa nilkkamurtumista hoidetaan leikkaamalla, vaikka on näyttöä siitä, että niin sanotut vakaat murtumat voidaan hoitaa hyvin tuloksin ilman leikkaustakin. Nilkkamurtumien esiintyvyys on noussut viime vuosikymmenten aikana, ja ne ovat yksi yleisimmistä murtumista, joita ortopedit hoitavat. Yleisimmin käytössä olevat nilkkamurtumaluokitukset eivät ole osoittautuneet käyttökelpoisiksi, eikä nilkkamurtumien hoitolinjasta ole vallitsevaa yhteisymmärrystä.

Harri Pakarinen

Aikuisen äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka ja hoito

- Aikuisen äkillistä eli akuuttia sivuontelotulehdusta edeltää lähes aina 5-7 vuorokautta kestänyt virusperäinen nuhakuume.

Maija Hytönen, Jari Suvilehto, Mikko Seppänen, Tapio Pirilä, Jura Numminen

Feokromosytooman ja paragangliooman diagnostiikka ja hoito

- Feokromosytooma ja paragangliooma ovat harvinaisia sympaattisen hermoston kromaffiinisen solukon sairauksia, joiden esiintyvyys on 2-8 tapausta miljoonaa asukasta kohden.

Heikki Kiviniemi, Jyrki Mäkelä

Feokromosytooma ja raskaus

- Feokromosytooma on harvinainen lisämunuaisen ytimestä lähtöisin oleva kasvain, joka todetaan Suomessa vuosittain muutamalla raskaana olevalla potilaalla.

Saara Metso, Pia Jaatinen, Markku Eskola, Irina Rinta-Kiikka, Imad Taha, Ulla Venesmaa, Jukka Uotila, Jorma Salmi

Osaamistarpeet ja täydennyskoulutus lääkärin työssä

Osaaminen koostuu taidoista, tiedoista ja asenteista, joita lääkäri käyttää työssään. Lääkärien osaamista on kuvattu malleilla, jotka vaihtelevat maittain ja organisaatioittain. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia osaamistarpeita suomalaiset lääkärit kokevat työssään ja miten koetut osaamistarpeet eroavat eri tehtävissä työskentelevillä lääkäreillä.

Topi Litmanen, Juho Ruskoaho, Jukka Vänskä, Kristiina Patja

Lievä muistin heikentyminen lisää Alzheimerin taudin riskiä

Aivoselkäydinnesteen amyloidi- ja tau-proteiinimäärityksiä käytetään kliinisessä työssä Alzheimerin tautipotilaiden diagnostiikassa. Määritykset ovat osoittaneet, että Alzheimerin taudista kärsivän potilaan selkäydinnesteen amyloidipitoisuus on vähentynyt ja tau-proteiinipitoisuus lisääntynyt. Myös lievästä muistin heikentymisestä kärsivillä henkilöillä on todettu samankaltaisia selkäydinnesteen pitoisuuden muutoksia.

Jaana Koivunen