Vanha veri ei ole tuoreen veroista

Pitkä veren varastoiminen ennen punasolusiirtoja lisää merkittävästi ohitusleikkauspotilaan postoperatiivisia komplikaatioita ja jopa huonontaa pitkäaikaisennustetta. Tämä ilmenee erinomaisesti toteutetusta amerikkalaisesta tutkimuksesta, jossa verrattiin pelkästään tuoreita (alle 2 viikon säilytys) punasoluja saaneiden noin 3 000 avosydänleikkauspotilaan selviytymistä vastaavansuuruisen, pelkästään pitempään säilytettyjä punasoluja saaneen potilasjoukon selviytymiseen.

Juhani Airaksinen

Viikoittainen paklitakseli paras rintasyövän liitännäishoito

Kerran viikossa annosteltu paklitakseli osoittautui parhaaksi leikkauksen jälkeisen rintasyövän solunsalpaajahoidon käytönnöksi. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa se näytti pienentävän tehokkaimmin rintasyövän uusiutumisriskiä ja parantavan elossaoloa. Paklitakseli on yleisesti käytössä Atlantin länsirannalla, kun taas itärannan perinne on suosinut doketakselia. Viikon välein toteutettava hoito lisää kustannuksia, mutta paklitakseli on tällä hetkellä huomattavasti edullisempaa kuin doketakseli.

Sirkku Jyrkkiö

Muutama tunti reipasta liikuntaa viikossa - vähentyvätkö lonkkamurtumat kolmanneksella?

Jopa kolmannes lonkkamurtumista voitaisiin ehkäistä, mikäli ikääntyvä väestö liikkuisi viikossa reippaasti kolme neljä tuntia. Suomessa tämänsuuruinen murtumien vähentyminen tarkoittaisi merkittävää inhimillisten kärsimysten vähentymistä ja kymmenien miljoonien eurojen vuosittaisia säästöjä.

Riku Nikander, Vesa Lepola, Saija Karinkanta, Harri Sievänen

Elintapainterventiolla saavutettiin osa diabeteksen ehkäisytutkimuksen tuloksista

Elintapainterventiossa selvitettiin, voidaanko terveydenhuollon normaalissa toiminnassa saavuttaa yhtä hyviä tuloksia kuin tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksissa, joita edusti suomalainen Diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS).

Pilvikki Absetz, Raisa Valve, Brian Oldenburg, Heikki Heinonen, Aulikki Nissinen, Mikael Fogelholm, Vesa Ilvesmäki, Martti Talja, Antti Uutela

Hermotettu lihassiirre kasvohermohalvauksen hoidossa

Pitkäaikaisen kasvohermohalvauksen paras tunnettu hoitomuoto on hermotettu vapaa lihassiirre. Se mahdollistaa kasvojen lihasten toiminnan ja tunteiden ilmaisun. Tässä kaksivaiheisessa leikkauksessa tuodaan ensin vastakkaiselta puolelta kasvoja terveestä kasvohermosta hermosiirrettä käyttäen hermotus halvaantuneelle puolelle. Toisessa leikkauksessa noin puoli vuotta myöhemmin siirretään muualta kehosta vapaa lihassiirre. Lihassiirteen oma hermo yhdistetään aiemmin halvaantuneelle puolelle tuotuun hermosiirteeseen ja verisuonet yhdistetään paikalla oleviin verisuoniin. Optimaalisessa tapauksessa tämä hermotettu lihassiirre alkaa toimia korvaten halvaantuneet kasvojen lihakset, ja potilas saa ilmeensä ja hymynsä takaisin.

Tuija Ylä-Kotola

Inflammaatio ja kudosvaurio niveltulehduksessa ja hampaan kiinnityskudoksen tulehduksessa

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia nivelreumaan ja hampaan kiinnityskudoksen tulehdukseen liittyvää kudosvauriota. Työssä sovellettiin biokemiallisia ja immunologisia menetelmiä nivelkalvoon sekä nivelnesteen ja veren valkosoluihin. Neljännessä osatyössä hahmoteltiin hampaan tukikudoksen tulehduskuorman osoitin (PIBI) yleisesti käytössä olevasta ientaskumittaussuureesta.

Otso Lindy

Sepelvaltimotaudille altistavia geenimuotoja

Most of the genes in the major histocompatibility complex region (MHC, located in chromosome 6p21 of 7.6 Mb and with about 370 gene loci) are involved in adaptive and innate immunity, with essential function in inflammatory reaction and in protection against infections. This region might serve as a candidate gene region for infection and inflammation originated diseases, e.g., coronary artery disease (CAD).

Anil Palikhe

Tubibasilli säilyy ysköksessä horrostilassa

Tuberkuloosi tarttuu ja tappaa edelleen. Joka vuosi siihen sairastuu maailmassa noin 9 miljoonaa ihmistä ja kuolee noin 2 miljoonaa. Basillin on täytynyt kehittää hyvät mekanismit menestyäkseen ihmisten kumppanina kymmenien vuosituhansien ajan. Useimmin tartunta tapahtuu yskösten välityksellä. Ovatko siis ysköksiin erittyvät bakteerit jotenkin erikoisesti varustautuneita pysyäkseen hengissä kehon ulkopuolella ja siirtyäkseen seuraavaan uhriin?

Heikki Arvilommi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030