Kliiniset ja biologiset ennustetekijät paksu- ja peräsuolen syövässä

Kolorektaalikarsinooma on yleisimpiä syöpäkasvaimia länsimaissa, Suomessa kolmanneksi yleisin. Vuosittain Suomessa todetaan noin 2 500 uutta tapausta ja tautiin menehtyy noin 1 100 suomalaista joka vuosi. Kirurgia on kolorektaalikarsinooman hoidon kulmakivi, ja se on ainoa hoitomuoto, joka voi pysyvästi parantaa syövän, jos kaikki syöpäkudos saadaan poistetuksi.

Marja Hilska

Pahanlaatuisen gliooman geeniterapia

Aivojen glioomista, joita todetaan Suomessa vuosittain runsaat 300, aikuisilla yli puolet on pahanlaatuisia eli syöpäkasvaimia (luokkaa III ja IV). Leikkaus-, säde- ja solunsalpaajahoidon kehittymisestä huolimatta potilaiden ennuste on huono. Geeniterapia on osoittautunut yhdeksi lupaavaksi pahanlaatuisten glioomien hoitomuodoksi. Adenovirusvälitteisessä geeniterapiassa adenoviruskuljettimen avulla syöpäsoluun kuljetetaan hoitogeeni, tymidiinikinaasigeeni. Siirretyn geenin avulla solu tuottaa tymidiinikinaasientsyymiä, joka muuttaa elimistöön lääkkeenä saatetun viruslääkkeen, gansikloviirin, syöpäsoluja tappavaksi yhdisteeksi. Yksittäin tymidiinikinaasi tai gansikloviiri ovat solulle vaarattomia, mutta yhdessä ne aiheuttavat kohdesolun tuhoutumisen. Geeniterapia toteutetaan kasvaimen leikkauksen yhteydessä. Geeniterapian turvallisuutta ja tehoa tutkittaessa käytetään merkkigeeninä beetagalaktosidaasigeeniä, jonka värjäytymisominaisuuksien avulla voidaan havaita geenin siirtyminen kohdesolukkoon.

Kristiina Tyynelä

Työaikojen hallinta vähentää naisten sairastamista

Huono työaikojen hallinta ennusti naisilla kaksinkertaista riskiä koetun terveyden heikentymiseen, puolitoistakertaista riskiä psyykkisen rasittuneisuuden ilmaantumiseen ja puolitoistakertaista riskiä joutua lääkärin todistamalle sairauslomalle. Miehillä huono työaikojen hallinta ei vaikuttanut itsearvioituun terveyteen, mutta lisäsi sairauspoissaoloja niillä miehillä, joilla oli lapsia kotona tai ruumiillinen työ. Näin todettiin Kunta10-tutkimukseen kuuluvassa väitöskirjatutkimuksessa, jossa seurattiin kymmenen suomalaisen kaupungin henkilöstöä vuosina 1997-2003. Mukana oli yli 30 000 työntekijää. Työaikojen hallinnan vaikutuksia terveyteen ei ole aikaisemmin kattavasti selvitetty.

Leena Ala-Mursula

Diabetekselle altistavat geenit saattavat altistaa myös raskausmyrkytykselle

Pre-eklampsialla on monimutkainen perinnöllinen tausta, jota ei vielä tarkkaan tunneta. Sairaus esiintyy suvuittain, ja myös ympäristötekijöillä on vaikutusta sen esiintyvyyteen ja taudin vaikeusasteeseen. Väitöskirjatutkimuksessa etsittiin pre-eklampsialle altistavia geenejä. Erityisesti kiinnostuksen kohteena olivat diabetekselle ja verisuonten sisäpinnan toimintahäiriölle altistavat geenit ja niiden muutokset, polymorfiat. Kahdessa eri geenissä tällaisten polymorfioiden todettiin olevan yhteydessä pre-eklampsian ilmenemiseen.

Tanja Saarela

Vihreä lapsivesi yhteydessä vastasyntyneen aivovaurioon

Viidessä prosentissa synnytyksistä, joissa havaitaan mekoniumin eli lapsenpihkan värjäämää lapsivettä, vastasyntyneelle kehittyy keuhkosairaus vihreän lapsiveden joutuessa keuhkoihin. Näillä vastasyntyneillä havaitaan hengitysvaikeuksia, jotka usein vaativat tehohoitoa. Inhaloitavalla typpioksidilla hoidetaan keuhko-ongelmaa, mutta sen vaikutuksia aivokudokseen ei ole tunnettu.

Minna Aaltonen

Leikkaus väistymässä retroperitoneaalifibroosin hoidossa

Idiopaattinen retroperitoneaalinen fibroosi on synnyltään tuntematon sairaus, joka voi aiheuttaa virtsanjohdinten tukoksen. Taudin primäärihoitona on vuosikaudet pidetty obstruoituneiden virtsanjohdinten kirurgista vapauttamista arpikudoksesta. Ureterolyysillä virtsankulun este on saatu poistetuksi ja samalla otetuksi näyte virtsanjohtimia tukkineesta prosessista pahanlaatuisen tuumorin poissulkemiseksi. Retroperitoneaalifibroosin hoidon nykysuuntausta kuvaa tuore kymmenvuotistutkimus kahdesta klinikasta, joissa vuoteen 2004 mennessä hoidettiin 28 potilasta kyseisen diagnoosin takia. Kaikilla ureterobstruktio laukaistiin ureterstentein tai punktiopyelostomioin. Kortikosteroidihoito annettiin 16 potilaalle ja vain yksi leikattiin. Oireet poistuivat ja heikentynyt munuaistoiminta korjaantui kaikilla lyhyessä ajassa ja keskimäärin 5 vuoden seurannan jälkeen 54 % potilaista ei enää tarvinnut lääkkeitä eikä stenttejä.

Ossi Lindell

Somatostatiini säätelee aggressiivista käyttäytymistä - kaloilla ainakin

Aggressiivisen käyttäytymisen perustutkimus on perinteisesti keskittynyt steroidihormonien sekä aivojen serotoniinitasapainon tutkimiseen.

Camilla Schalin-Jäntti

Inhalaatiosteroidit vähentävät COPD-potilaiden kuolleisuutta

Kanadassa selvitettiin yhteensä 4 584 sairaalasta COPD-diagnoosilla kotiutetun potilaan kohdalla, onko inhalaatiosteroidihoidolla yhteyttä kuolleisuuteen 90-365 päivän sisällä kotiutuksesta. Aineistossa oli 4 022 henkilöä ja heistä 1 629 (40,4 %) sai inhaloitavia steroideja.

Hannu Puolijoki

Suku on pahin - myös äkkikuoleman vaaran suhteen

Sepelvaltimotauti voi ilmetä kroonisina rasitusrintakipuina, äkillisenä sydäninfarktina tai äkkikuolemana. Sepelvaltimotautikohtauksen alkuvaiheessa ilmenevä äkkikuolema on sepelvaltimotaudin ensimmäinen ja viimeinen oire noin viidenneksellä potilaista.

Juhani Airaksinen

Mitkä infektiot meitä uhkaavat lähitulevaisuudessa?

Foresight-ohjelmissa yritetään katsoa tulevaisuuteen ja ennustaa, mitä milläkin alalla on odotettavissa. Ennusteet perustuvat tieteentekijöiden ja päättäjien asiantuntemukseen. Tuore brittiennuste käsittelee infektiotautien riskejä seuraavien 10-25 vuoden aikana. Ennuste perustuu 30 maata edustavien 300 asiantuntijan näkemyksiin.

Heikki Arvilommi

Neuroottinen on herkkä elämänmuutoksille

Rasittavat elämänmuutokset laukaisevat masennusta ja geneettiset tekijät altistavat sille. Sen sijaan epäselvempää on, miten näiden kahden tekijän yhteisvaikutus johtaa masennukseen. Hollantilaiset tutkijat seurasivat 374 naiskaksosen masennusoireita itse täytettävän mittarin avulla neljällä mittauskerralla 15 kuukauden aikana. Lisäksi kartoitettiin negatiiviset elämänmuutokset ja neuroottisuus sekä tutkittiin serotoniinitransportterin polymorfismi. Odotuksen mukaisesti tutkittavat, joilla oli 2 transportterin lyhyttä alleelia, olivat elämänmuutoksen jälkeen masentuneempia kuin yhden tai ei yhtään lyhyttä alleelia omaavat. Yllättäen tämä yhteys kuitenkin hävisi, kun analyysiin liitettiin neuroottisuus. Kävikin ilmi, että neuroottisuuden depressiivisyyttä aiheuttava vaikutus lisääntyi lyhyen alleelin määrän myötä.

Raimo K. R. Salokangas

Dyslipidemian hoitotavoitteiden saavuttaminen 2000 ja 2005 - onko edistystä tapahtunut?

Dyslipidemian hoito aloitetaan aiempaa yleisemmin. Sepelvaltimotauti- ja muut päätetapahtumat estyvät varmemmin, jos hoidon tavoitteet saavutetaan.

Timo Strandberg, Hannu Vanhanen

Pneumokokkikonjugaattirokotukset ja pneumokokin muuttuva epidemiologia

Seitsemän pneumokokkiserotyyppiä sisältävä konjugaattirokote (PCV7) liitettiin Yhdysvalloissa kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2000.

Pekka Nuorti

Naisten seksuaalinen haluttomuus

Seksuaaliterveys on tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Useimmilla meistä on kaipaus läheisyyteen, hellyyteen ja rakkauteen, siis hyvään seksuaaliseen parisuhteeseen.

Mia Venhola, Pirkko Brusila

Miten titraan sydämen vajaatoimintalääkityksen kohdalleen?

Sydämen vajaatoimintapotilaan ennustetta parantavia lääkkeitä ovat ACE:n estäjät, beetasalpaajat, angiotensiini II -reseptorin salpaajat ja aldosteroniantagonistit. Oireenmukaisia lääkkeitä ovat puolestaan diureetit, digitalis ja nitraatit.

Heikki Ukkonen

Omaa vai omaisen tietoa Saako sukulaisten geneettistä tietoa kerätä ja tallettaa hoitotarkoitusta varten?

Lähisukulaisilla voi olla yhteisiä geenejä. Geneettinen samankaltaisuus voi antaa viitteitä potilaan diagnoosista ja nopeuttaa hoidon aloittamista.

Hannu Sorvari, Olli Simell

Tekonivelkirurgian haasteet - nyt ja tulevaisuudessa

Väestön ikääntyminen ja ylipaino-ongelman paheneminen johtavat tekonivelleikkaustarpeen kasvuun tulevaisuudessa.

Matti U.K. Lehto, Pekka Paavolainen, Seppo Seitsalo, Yrjö T. Konttinen

Hus luottamusta vahvistamassa ja epäluottamusta vähentämässä 2. osa: Luottamusta johtamisella

Kolmen artikkelin sarjassa tarkastellaan luottamusta ja epäluottamusta Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirissä (Hus) henkilökunnalle tehdyn kyselyn perusteella. Artikkelisarjan toisessa osassa huomion kohteena ovat luottamusta luovat, ylläpitävät ja vahvistavat johtajuuskäytännöt.

Risto Harisalo, Pekka Karma, Gustav Wägar

Kaihipotilaiden näöntarkkuus leikkaukseen tullessa

Väitöskirjassa tutkittiin kaihipotilaiden näöntarkkuutta ennen kaihileikkausta Vaasan seudulla. Kaihileikkauksien määrä Vaasan seudulla ja koko Suomessa kasvoi noin seitsemänkertaiseksi 1982-2000. Tämä merkitsi sitä, että vuonna 2000 potilaat leikattiin varhemmin ja potilaiden näöntarkkuudet olivat parempia. Väitöskirjatyössä selvitettiin myös leikkaukseen tulijoiden näöntarkkuuksien muutosta lähetteen saapumisajankohdasta leikkauksen suoritusajankohtaan, joka oli keskimäärin 13 kuukautta myöhemmin.

Jaakko Leinonen

Kuulokoje parantaa elämänlaatua

Noin 15 %:lla suomalaisista 55-75-vuotiaista on kuntoutusta vaativa kuulonheikkenemä. Huonokuuloisten määrä lisääntyy väestön vanhetessa. Suomessa on sovitettu vuosittain noin 14 000 kuulokojetta, mutta tarve ylittää jo nyt tarjonnan ja kuulokojesovitusten odotusajat ovat olleet pitkät. Kuulokojeiden antamasta hyödystä ei ole Suomessa aiempia tutkimuksia. Tässä väitöstutkimuksessa tutkittiin kuulokojeen käyttöä, niiden kustannuksia ja niistä saatavaa hyötyä. Elämänlaatumittareita käyttäen mitattiin kotikäynneillä ensimmäisen kuulokojeen hyötyä käyttäjilleen ja kuulokojeen käytön lisäopetuksen kustannustehokkuutta.

Arja Vuorialho