MRSA-kantoja olikin kaksi Sairaalabakteerin aiheuttama epidemia on saatu hallintaan HYKS:ssa

HYKS:ssa alkukesästä havaitun sairaalabakteerin tyypitykset ovat osoittaneet, että MRSA-epidemiassa olikin yllättäen kyseessä kaksi erillistä metisilliinille resistenttien Staphylococcus aureusten kantaa, jotka kumpikin aiheuttivat pienen epidemian samanaikaisesti. Kuudella potilaalla oli Tallinnasta peräisin oleva MRSA-kanta, jota ei ole ennen tavattu Helsingissä. Neljän muun potilaan MRSA-kanta on peräisin pitkäaikaiskantajalta ja on sama kuin vuosien 1992-96 laajassa epidemiassa Suur-Helsingin alueella.

Suvi Sariola

HYKS ei anna lomautuksen ennakkoilmoitusta Neljän tulosyksikön talous tehotarkkailuun

HYKS on asettanut neljä tulosyksikköä tehostettuun tarkkailuun saadakseen menonsa ja jäsenkuntalaskutuksensa kuriin. Kesäkuun alussa HYKS:n hallitus myös valtuutti sairaalanjohtaja Arvo Relanderin antamaan ennakkoilmoituksen koko henkilökuntaa koskevasta lomautuksesta. Lomautusilmoitus päätettiin kuitenkin jättää antamatta.

Suvi Sariola

Puolet työryhmästä jätti eriävän mielipiteen Tietosuojalautakuntaa ehdotetaan päättämään työntekijöiden geneettisen testauksen poikkeusluvista

Geneettiseen testaukseen liittyvät näkemyserot saivat puolet työryhmän jäsenistä jättämään eriävän mielipiteensä mietintöön, jossa ehdotetaan lakia yksityisyyden suojasta työelämässä. Työryhmä ehdottaa lakiin säännöstä, jonka mukaan työhönotossa ei saisi käyttää geneettistä testausta, ellei siihen ole tietosuojalautakunnan erityisen painavasta syystä myöntämää lupaa. Eriävissä mielipiteissä kyseenalaistetaan tietosuojalautakunnan rooli poikkeuslupien myöntäjänä ja huomautetaan, ettei geneettiseen testaukseen kantaa ottaneessa ryhmässä ollut ainoatakaan lääketieteen edustajaa.

Suvi Sariola

Hydrokefalialasten kasvu ja murrosiän kehitys

Hydrokefalialasten ennuste on parantunut huomattavasti sunttileikkausten tultua käyttöön 1950-luvulla. Kuolleisuus on vähentynyt 50 %:sta ennen 1960-lukua noin 15 %:iin 1980-luvulla. Kuitenkin hydrokefalialapsilla esiintyy neurologisia ongelmia. Karsastusta on joka toisella, epilepsiaa joka kolmannella, näkökykyyn liittyviä ongelmia joka neljännellä ja älyllistä kehitysvammaisuutta vajaalla viidenneksellä. Lisäksi hydrokefalialapsilla on sunttihoitoon liittyviä komplikaatioita kuten infektioita, mekaanisia ongelmia, tukoksia ja likvorin ylijuoksutuksesta eli ns. slit-tilanteesta johtuvia ongelmia.

Tuija Löppönen

Kouluikäisten lasten terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen

Vaikka aikuisten elämänlaadun tutkimus on hyvässä vauhdissa, hyvin vähän tiedetään lasten kokemasta elämänlaadusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää kouluikäisille lapsille soveltuva subjektiivinen, geneerinen, moniulotteinen elämänlaatumittari, jotta voitaisiin selvittää minkälaisia vaikutuksia erilaisilla sairauksilla ja hoitomuodoilla on kouluikäisten lasten ja nuorten terveyteen liittyvään elämänlaatuun.

Marjo Apajasalo

Nuorten tiedot seksuaaliasioista, sukupuoliasenteet ja seksuaalikäyttäytyminen Virossa ja Suomessa

Alle 20-vuotiaiden tyttöjen synnytysten ja aborttien lukumäärät Virossa ovat 1990-luvulla olleet hälyttävän suuria. Vuonna 1992 alle 20-vuotiaista päätyi aborttiin 55,5 ja synnytti 49,9 tuhatta ikäluokan naista kohti. Suomessa vastaavat luvut olivat 9,7 ja 11,2. Tärkeänä erojen syynä oli ehkäisyvälineiden huono saatavuus Virossa. Tilastojen vertailu herätti kysymyksen minkälainen valmius virolaisnuorilla on sukupuolielämän aloittamiseen ja ehkäisyn käyttöönottoon. Väitöskirjatyön tavoitteena oli koota perustietoa virolaisnuorten seksuaalikäyttäytymisestä, sukupuolitiedoista ja moraaliasenteista sekä löytää erilaisuudet niissä asioissa virolais- ja suomalaisnuorten välillä.

Krista Papp

Some aspects of intermediate metabolism in diabetes mellitus type I

Existing analyses of intermediate metabolism in insulin-dependent diabetes mellitus in youth have been based primarily on adults. Very few investigators have conducted this type of research on children, and those who have, did not take into account the possible influence of additional factors (sex, age, and the duration of the disease).

Ewa Zienkiewicz

Sydämen pseudoaneurysman paras hoito

Sydänlihaksen repeämä ei välttämättä johda kuolemaan, jos sydämen repeämää suojaavat perikardiaaliset kiinnikkeet tai epikardium. Ilmiötä kutsutaan pseudoaneurysmaksi, ja se voi ilmaantua sydäninfarktin, sydänleikkauksen, rintakehän vamman tai endokardiitin seurauksena. Pseudoaneurysman arvioidaan voivan helposti rupturoitua uudelleen, ja siksi myös oireettomat potilaat pyritään hoitamaan kirurgisesti. Mutta kliinikko on puun ja kuoren välissä - milloin kirurginen riski on hyväksyttävä?

Robert Paul

Paiseita painista

Erilaisista ihmisten välisistä interaktioista paini on sieltä intiimeimmästä päästä. Siinä hiertyy nahka nahkaa vasten ja kontakti on tiivis. Väliin mahtuu kuitenkin mikrobi. Meillä painijoiden riesana on ollut Trichophyton tonsurans -sienen aiheuttama silsaepidemia. Amerikasta raportoidaan nyt metisilliinille resistentin Staphylococcus aureus -bakteerin (MRSA) aiheuttaneen paiseita painijoukkueessa.

Heikki Arvilommi

Hyytymistekijä V:n mutaatio ja laskimoveritulppa artroplastian yhteydessä

Hemostaasitutkimuksen viime vuosien suurimpia havaintoja on hyytymistekijä V:n geenimutaation yhdistäminen APC-resistenssiin ja sitä kautta laskimotukosriskiin. Tavallisin todettava laskimotukostaipumuksen syy onkin nykyään tämä mutaatio. On siten ymmärrettävää, että halutaan selvittää, miten tätä mutaatiota kantavat potilaat selviytyvät leikkauksen aiheuttamasta immobilisaatiosta.

Robert Paul

Aika hemokromatoosin seulonnalle?

Hemokromatoosi on raudan kertymäsairaus, joka diagnosoimattomana ja hoitamattomana johtaa mm. maksakirroosiin. Jos tauti todetaan ennen kirroosivaihetta, voidaan kirroosi asianmukaisella hoidolla estää. Kuukautisvuoto suojaa jossain määrin naisia hemokromatoosikirroosilta. Kliinisesti oireita aiheuttavan hemokromatoosin esiintyvyys Pohjoismaissa on noin 0,4 %, mutta tautia kantanee jopa 10 % väestöstä. Herää ajatus seulonnasta...

Robert Paul

Suolen mukoosan T-lymfosyyttien kypsyminen kulkee omia teitään

Nykykäsityksen mukaan luuytimen kantasolut kouliintuvat kateenkorvassa kypsiksi T-soluiksi. Kateenkorva on varsin ankara opinahjo, sillä siellä elimistön omien antigeenien kanssa reagoivat solut suorasukaisesti tapetaan. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että perusdogmia kateenkorvan ainutkertaisesta roolista on muutettava. Japanilainen tutkijaryhmä on nimittäin löytänyt suoliston limakalvosta pieniä laikkuja, jotka huolehtivat epiteelin sisäisten lymfosyyttien kypsymisestä ilman kateenkorvan apua.

Matti Viljanen

Sisäilman allergeenien määrä pääkaupunkiseudulla

Sisäilmassa esiintyy homeiden lisäksi muitakin altisteita. Osa sisäilman allergeeneista on lähtöisin eläimistä ja kasveista. Tavallisimmat eläinallergeenit ovat kissasta ja koirasta peräisin olevat valkuaisaineet, joita löytyy lähes jokaisesta kodista. Allergeenipitoisuudet lemmikkieläinperheissä ovat vähintään satakertaiset verrattuna perheisiin, joissa lemmikkejä ei ole. Eläimen omistajan vieraillessa voi pitoisuus suurentua noin kymmenkertaiseksi, koska allergeenit kulkeutuvat vaatteissa ja hiuksissa. Kasveista tärkeimmät allergeenilähteet ovat puiden, heinien ja pujon siitepölyt, mutta niiden merkitys sisäilma-allergeeneina on epäselvä. Sitä vastoin eräät viherkasvit, kuten limoviikuna, ovat osoittautuneet tärkeiksi sisäilma-allergeeneiksi.

Soili Mäkinen-Kiljunen, Marjatta Malmberg, Tari Haahtela

Majvikin suosituksesta ohjeita kosteusvaurio-ongelmien selvittelyyn

Viime vuosina tehtyjen selvitysten mukaan toimenpiteitä vaativia kosteusvaurioita esiintyy yleisesti suomalaisessa rakennuskannassa. Kosteusvauriot talon rakenteissa edistävät kemiallisten aineiden erittymistä rakennus- ja sisustusmateriaaleista ja homeiden ja bakteerien, kuten sädesienten, kasvua. Nämä voivat johtaa terveydellisiin haittoihin, joiden kirjo on laaja ja varsin epäspesifinen. Täsmällisten tietojen puutteessa terveyshaittoja on joskus liioiteltu, ja tämä on aiheuttanut epävarmuutta ja pelkoja.

Henrik Nordman, Helena Mussalo-Rauhamaa

Majvikin suositus: Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden selvittely

Kosteusvauriolla tarkoitetaan tässä kosteuden aiheuttamaa vauriota rakennusmateriaalissa, selvästi havaittavaa jälkeä pinnoitteessa tai rakenteen tai materiaalin liiallista kosteutta, joka mahdollistaa mikrobikasvun tai kemiallisen hajoamisreaktion. Kosteusvauriota voidaan pitää homevaurion esiasteena.

Rakennusten kosteusvauriot Suomessa

Kosteusvaurioiden seurauksena rakennusten rakenteisiin ja materiaaleihin muodostuu homekasvua, jonka sisäilmaan tuottamat epäpuhtaudet aiheuttavat terveyshaittoja. Kosteusvaurioiden syinä ovat virheet tai puutteet suunnittelussa, rakennustyössä, rakennusten käytössä ja kunnossapidossa. Rakentaminen on nopeasti muuttunut 1960-luvulta lähtien, ja painopisteet ovat olleet teollisesti tuotettujen elementtien ja uusien materiaalien kehittämisessä. Materiaalien ja rakenteiden kosteusteknistä käyttäytymistä ei ole juurikaan testattu ennen niiden

Aino Nevalainen, Jari Koivisto, Teija Meklin, Mikko Vahteristo, Tuula Husman

Ilmanvaihto - tärkeä sisäilman laatutekijä

Ilmanvaihtojärjestelmää syytetään usein terveyshaittojen aiheuttajaksi. Ilmanvaihdon pysäyttäminen tai venttiilien tukkiminen tämän vuoksi on kuitenkin riski, sillä ilmanvaihdon puuttuessa epäpuhtauksia kertyy sisäilmaan ja rakenteisiin voi tulla kosteus- ja homevaurioita. Toimiva ilmanvaihto on tärkeä sisäilman laadun tekijä, joskaan ei ainoa. Hyvän sisäilman takaamiseksi rakennusta ja sen taloteknisiä järjestelmiä on käytettävä oikein ja huollettava säännöllisesti.

Risto Ruotsalainen

Nykytietämys mykotoksiineista

Kosteus- ja homevauriorakennusten sisäilmassa saattaa esiintyä homesienten tuottamia myrkyllisiä yhdisteitä, mykotoksiineja. Hengitystiealtistuksen tai elintarvikkeiden kautta nämä aiheuttavat verenvuotoa ruoansulatuselimistössä sekä maksa- ja munuaisvaurioita. Mykotoksiineja sisältävien homeitiöiden on esim. viljan ja maapähkinöiden käsittelyn ja yhteydessä todettu lisäävän maksa-, keuhko- ja virtsateiden syövän riskiä. Rakennusmateriaaleilla kasvavien homeiden tuottamista yhdisteistä on vasta vähän tutkimustietoa, mutta on todettu, että eri lajien yhteisvaikutuksen johdosta niiden myrkyllisyys lisääntyy ja homekasvu sinänsä voi olla merkkinä mykotoksiinien esiintymisestä.

Eeva-Liisa Hintikka, Kari Reijula, Marjo Nikulin

Rakennusten homeongelman toteamismenetelmät

Mikrobiologisten selvitysten tavoitteena on osoittaa, poikkeaako rakennuksen mikrobisto tavanomaisesta pitoisuuksiltaan tai lajistoltaan. Näytteitä voidaan ottaa sisäilmasta, pinnoilta ja materiaaleista. Suoralla mikroskopoinnilla voidaan selvittää, onko näytteessä mikrobikasvua osoittavaa sienirihmastoa tai runsaasti itiöitä. Viljelemällä saadaan lisäksi selville, onko näytteen lajisto tavanomaisesta poikkeava. Tiettyjen mikrobisukujen läsnäolo osoittaa kosteusvauriota, ja jos kyseessä on toksiineja tuottava suku, nopeat toimenpiteet ovat erityisesti tarpeen.

Aino Nevalainen, Teija Meklin, Anne Hyvärinen

Kosteusvauriomikrobeille altistuneiden oireet ja kliininen kuva

Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa olleet raportoivat usein ärsytysoireita, kuten nenän tukkoisuutta, nuhaa, yskää, kurkun karheutta, silmäoireita ja hengenahdistusta. Yleisoireina voi olla väsymystä, päänsärkyä ja lämpöilyä. Lisääntynyt infektiosairastavuus on myös tavallista. Kosteusvauriomikrobeille altistumisen harvinaisia terveyshaittoja ovat homeille allergisoituminen, astma ja keuhkorakkulatauti. Ärsytysoireiden statuslöydökset ovat usein vähäisiä verrattuna oireiden koettuun vaikeuteen. Pelkästään oireista ja kliinisistä löydöksistä kosteusvauriomikrobeille altistumista ei voi päätellä.

Helena Mussalo-Rauhamaa, Tuula Husman, Kaisu Juntunen-Backman