Pioglitatsoni ehkäisee sydänkuolemia, mutta lisää vajaatoimintaa

Rosigilitatsonihoidon on todettu lisäävän sydäninfarktin vaaraa. Nyt julkaistuun meta-analyysiin pioglitatsonin sydänvaikutuksista yhdistettiin tiedot 19 satunnaistetusta tutkimuksesta, joihin osallistui yhteensä yli 16 000 diabeetikkoa. Hoitojaksojen kesto vaihteli 4 kuukaudesta 3,5 vuoteen. Pioglitatsonihoidon aikana ilmeni merkittävästi vähemmän aivohalvauksia, sydäninfarkteja ja sydänkuolemia kuin vertailuryhmässä. Erot sydäntapahtumissa ilmenivät noin vuoden hoidon jälkeen. Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa ilmeni puolestaan pioglitatsonihoidon aikana enemmän kuin verrokeilla, mikä on huomioitava sydänpotilaita hoidettaessa.

Juhani Airaksinen

Tsoledronihappo parantaa lonkkamurtumapotilaan ennustetta

Lonkkamurtuma invalidisoi potilasta merkittävästi ja lisää kuolleisuutta. Murtuman aiheuttama immobilisaatio kiihdyttää myös luun hajoamista. Nyt selvitettiin suonensisäisesti annosteltavan tsoledronihapon vaikutuksia lonkkamurtumapotilaan ennusteeseen. 1 065 lonkkamurtumapotilasta satunnaistettiin saamaan tsoledronihappoa ja 1 062 potilasta lumetta kerran vuodessa. Ensimmäinen infuusio annettiin 90 päivän kuluessa lonkkamurtuman kirurgisesta hoidosta. Munuaisten vajaatoiminta oli poissulkukriteeri. Potilaat olivat keskimäärin 74-vuotiaita ja kaikille annettiin D-vitamiini- ja kalsiumlisä. Lähtötilanteessa tehdyn luun tiheysmittauksen perusteella osteoporoosin kriteerit täyttyivät yllättävän pienellä osalla, 42 %:lla potilaista. Valtaosalla kuvattiin myös selkäranka. Päätetapahtumana oli oireita aiheuttava uusi murtuma ja mediaaniseuranta oli 1,9 vuotta.

Camilla Schalin-Jäntti

Levinneen suolistosyövän solunsalpaajahoidon voi räätälöidä tilanteen mukaan

Levinneen suolistosyövän hoitoon on pisimpään käytetty fluorourasiilia. Nykyään käytettävissä on lisäksi suun kautta annosteltava kapesitabiini sekä laskimoon infusoitavat irinotekaani ja oksaaliplatiini. Kahden viimeksi mainitun lääkkeen ja fluorourasiilin yhdistelmä antaa parempia hoitovasteita ensilinjan hoidossa kuin pelkkä fluorourasiili. Yhdistelmähoito pidentää myös elinaikaa. On ollut epäselvää, missä järjestyksessä lääkkeet kannattaisi annostella.

Sirkku Jyrkkiö

Harjoitteluvaiheen vuorovaikutustaidoista näkee, tehdäänkö lääkäristä valituksia vai ei

Potilaan ja lääkärin välisen vuorovaikutuksen on jo pitkään tiedetty vaikuttavan potilasvalitusten määrään, hoitomyöntyvyyteen ja jopa hoitotulokseen. Valmistuvat lääkärit ovat Pohjois-Amerikassa joutuneet tenttimään kliiniset ja vuorovaikutustaitonsa vuodesta 1993 lähtien. Tietoja ja taitoja, myös kliinistä päätöksentekotaitoa, testataan sekä kirjallisesti että käytännön potilastentissä, jonka voi suorittaa aikaisintaan vuoden harjoittelujakson jälkeen. Potilastentin läpäisy on edellytys laillistamiselle. Tentin 20 standardoidusta potilastapauksesta 3-4:ssä onnistumisen edellytyksenä ovat riittävän hyvät vuorovaikutustaidot. Aivan pieniin ongelmiin ei puututa, sillä huonojen pisteiden saamiseen vaaditaan potilasta loukkaava tai tuomitseva asenne tai potilaan reaktioiden huomiotta jättäminen. Mittaamisen hyödyllisyys on kuitenkin kyseenalaistettu, koska arviointitilanteet eivät täysin vastaa todellisia tilanteita.

Katariina Korkeila

Levottomat jalat tulisi huomioida myös psykiatriassa

Levottomien jalkojen oireyhtymän patofysiologia on vielä osin tuntematon, mutta dopamiiniaineenvaihdunnan osuus on ilmeinen. Levottomien jalkojen oireyhtymän esiintyvyys aikuisväestössä on 2,5-10 %. Vakavan, hoitoa vaativan oireyhtymän esiintyvyys on noin 3 %. Oireyhtymän on kuvattu johtaneen jopa itsemurhaan, mutta silti sen aiheuttamaa haittaa edelleenkin usein vähätellään ja vain murto-osa tapauksista tulee diagnosoiduksi lääkärin vastaanotolla. Oireyhtymä on potilaalle joskus hyvinkin tuskallinen ja elämänlaatua heikentävä, ja etenkin vaikeammissa tapauksissa unensaanti usein häiriintyy. Univaje puolestaan heikentää toimintakykyä ja altistaa psykiatriselle sairastumiselle, onnettomuuksille, ylipainolle, diabetekselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille.

Juha Markkula

Lääkityksen teho ja aineenvaihdunta sydänlihassairaudessa

Hypertrofisessa kardiomyopatiassa sydämen verenkierto, hapenkulutus sekä rasvahappojen käyttö korreloivat hypertrofian asteen kanssa siten, että lievässä hypertrofiassa sydämen verenkierto, hapenkulutus ja rasvahappojen käyttö sekä sydämen työtehokkuus olivat lisääntyneet terveisiin verrattuna. Vaikeassa hypertrofiassa verenkierto ja aineenvaihdunta eivät eronneet terveestä sydämestä, mutta työtehokkuus oli heikentynyt. Dilatoivassa kardiomyopatiassa sydämen rasvahappojen käyttö oli vähentynyt terveisiin verrattuna. Toisaalta, vasemman kammion toiminnan edelleen huonontuessa ja insuliiniresistenssin kehittyessä rasvahappojen käyttö lisääntyi.

Helena Tuunanen

Keskosena syntyminen jättää jälkensä sydämeen ja kuuloaivokuoreen

Hyvin ennenaikainen syntymä ja sikiön kasvuhäiriö ovat riskitekijöitä lapsen kehitykselle. Tutkimuksessa selvitettiin pienipainoisten keskosten neurologista suoriutumista, sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä kuuloaivokuoren erottelukyvyn kehitystä 5 vuoden iässä. Suomessa 1996-97 syntyneistä, alle 1 000 g painaneista keskosista 9 %:lla todettiin kehitysvammaisuus, 14 %:lla aivohalvaus, 4 %:lla oli kuulolaite. Vaikka keskosten älykkyys- ja neuropsykologisten testien tulosten keskiarvot asettuivat normaalialueelle, ne olivat merkittävästi viitearvoja pienempiä. Merkittävä toiminnallinen haitta todettiin 20 %:lla, lievä haitta 19 %:lla, ja 61 % lapsista oli toiminnallisesti normaaleja. Sikiökautinen kasvuhäiriö jatkui myöhemmin hitaana kasvuna.

Kaija Mikkola

Vaihtoehtoja sepelvaltimoiden pallolaajennushoidossa

Sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon ongelmana on hoidetun ahtauman uudelleen ahtautuminen. Metalliverkkoputkea käytettäessä restenoosia esiintyy 15-30 %:lla potilaista. Solunsalpaajaa vapauttavia lääkestenttejä käytettäessä uudelleenahtautumista tapahtuu 5-10 %:lle potilaista. Toisaalta lääkestenttien käyttöön saattaa liittyä lisääntynyt riski stentin myöhäiselle trombosoitumiselle eli verihyytymän muodostumiselle stentin sisälle. Tämä tapahtuma johtaa uusintainfarktiin 40-50 %:lla potilaista ja kuolemaan 20 %:lla potilaista.

Pasi Karjalainen

Apolipoproteiini A-1 vähentää dementiariskiä

Aikaisempi tutkimus on osoittanut matalan apolipoproteiini-A-1:n (ApoA-1) yhteyden sydän- ja verisuonitautiriskiin. Viime vuosina useissa tutkimuksissa on todettu, että keski-iän korkea kolesterolitaso lisää dementiariskiä. ApoA-1:n suhteen on aiemmin tiedetty, että dementiaa sairastavilla apolipoproteiinitasot ovat matalampia kuin terveillä. Näissä tutkimuksissa mittaukset oli kuitenkin tehty vasta dementian toteamisen jälkeen, jolloin dementoituminen on voinut vaikuttaa asiaan. Japanilais-amerikkalaisessa tutkimuksessa (Honolulu-Asia Aging Study) seurattiin tuhatta miestä apolipoproteiini-A-1:n ja dementiariskin yhteyden selvittämiseksi.

Tiina Laatikainen

Lihapitoinen ruokavalio raskauden aikana voi vaikuttaa poikalapsen hedelmällisyyteen

Miesten siemennesteen laadun heikkeneminen on useissa maissa havaittu ilmiö. Yhdysvalloissa 1940-luvulta lähtien karjan rehuun lisätty dietylsilbestroli aiheutti tyttölapsille vaginakarsinoomia, mikäli äiti oli saanut tätä ainetta runsaasti suun kautta, ja aineen käyttö rehussa kiellettiin. Sittemmin on kuitenkin kehitetty runsaasti anabolisia steroideja sekä androgeeni- ja estrogeenivalmisteita, joilla Yhdysvalloissa edistetään lihakarjan kasvua.

Pertti Kirkinen

Aorttatekoläppä katetrin kautta - siis paikallispuudutuksessa!

Aorttaläpän ahtauma on yleisin ikäihmisten vaikea läppävika. Avosydänleikkaus ei ole aina mahdollinen vaikeaoireisillekaan potilaille leikkaukseen liittyvän suuren riskin takia, minkä vuoksi tilan hoitoon on kehitetty vähemmän kajoavia tekniikoita. Pelkkä läpän pallolaajennus auttaa usein vain väliaikaisesti, mutta katetrien avulla asennettavista läpistä on saatu jo lupaavia tuloksia.

Juhani Airaksinen

Trastutsumabihoitojen käytännön toteutuksessa paljon ongelmia Australiassa

Australiassa viranomaiset arvioivat, että trastutsumabin käyttö metastaattisen rintasyövän hoitoon ei ole kustannustehokasta. Koska painostus saada trastutsumabi käyttöön oli kova, viranomaiset perustivat verorahoitteisen ohjelman metastaattisen rintasyövän trastutsumabihoidon kulujen kattamiseksi. Hoitoa ei arvioitu kustannustehokkaaksi, joten rahoitus ohjattiin lääkekorvausjärjestelmän ohi.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030