Anoreksian ennuste parantunut Ruotsissa

Anoreksia nervosaa sairastavien kuolleisuus on ollut suurempi kuin muita psykiatrisia häiriöitä sairastavien. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että anoreksiaa sairastavien kuolleisuus olisi laskussa. Ruotsalaisen rekisteritutkimuksen mukaan vuosina 1968-77 sairaalasta kotiutetuista 564 anoreksiapotilaasta kuoli keskimäärin 20 vuoden seurannan aikana 4,4 %, mutta vuosina 1987-91 kotiutetuista 554 potilaasta kuoli 1,3 %. Tutkijoiden mukaan tärkeä alentunutta kuolleisuutta selittävä tekijä on parantunut sairaalahoito ja sen aikana toteutettu vaikean ravitsemustilanteen tehostettu hoito. Myös häiriön varhainen toteaminen ja itsemurhien aktiivinen ennalta ehkäisevä hoito ovat osaltaan parantaneet anoreksian ennustetta. Tutkijat olettavat, että heidän tuloksensa voidaan yleistää koskemaan koko läntistä maailmaa.

Raimo K. R. Salokangas

Miten valtimotautiriskejä koskevat hoitosuositukset on otettu käyttöön?

Hoitosuositusten tavoite on parantaa terveydenhuollon laatua ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä. Perusterveydenhuollon hoitajat ja lääkärit joutuvat yhä useammin ottamaan kantaa potilaiden valtimotautiriskiin.

Risto Kuronen, Piia Jallinoja, Vesa Ilvesmäki, Kristiina Patja

Valtimonkovettumistauti kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa

Munuaistauti tarkoittaa aina suurta sydän- ja verisuonitautiriskiä.

Yrjö Leskinen, Heikki Saha

Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä, mikä avuksi?

Sosiaalisten tilanteiden pelko on yleisintä nuorilla aikuisilla. Yliopisto-opiskelijoista kolmannes kokee esiintymistilanteet vaikeiksi. Osalla heistä jännittäminen saattaa haitata opintojen etenemistä.

Kristina Kunttu, Minna Martin, Merja Almonkari

Äkillisesti sairastunut nainen kertoo, että kuukautiset ovat myöhässä...

Kun äkillisesti sairastunut nainen kertoo, että kuukautiset ovat myöhässä, syynä ovat usein raskauteen liittyvät häiriöt. Huolellinen anamneesi ja kliininen tutkimus antavat usein viitteen vatsakivun syystä.

Sara Narva, Eija Laurikainen

Hus luottamusta vahvistamassa ja epäluottamusta vähentämässä 1. osa: Käsitteistö, aineisto ja menetelmä

Kolmen artikkelin sarjassa tarkastellaan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin (Hus) johtamista luottamuksen ja epäluottamuksen näkökulmasta. Ensimmäisessä artikkelissa kuvataan artikkelisarjan tarkoitus, teoria, metodi ja aineisto. Toisessa artikkelissa tarkastellaan johtamista luottamusta luovana ja vahvistavana tekijänä. Kolmannessa artikkelissa huomio kohdistetaan epäluottamusta aiheuttaviin tekijöihin.

Risto Harisalo, Pekka Karma, Gustav Wägar

Pohjalaiset masennustalkoot: perusterveydenhuollon lääkärien täydennyskoulutus

Sisällöltään käytännönläheinen ja terveyskeskuksen tiloissa toteutettu koulutus masennuksen tunnistamisesta ja hoidosta sai runsaasti myönteistä palautetta.

Olli Kampman, Jyrki Tuulari, Antero Lassila, Esa Aromaa, Hannu Naukkarinen

Lääketieteelliset ongelmat vaikuttavat selkäydinvaurioisen arjen toimintaan

Selkäydinvaurioihin liittyy usein lihasheikkouden ja tuntopuutosten lisäksi erilaisia lääketieteellisiä ongelmia, yleisimpinä rakon ja suolen toimintahäiriöt, neuropaattinen kipu, spastisuus, painehaavaumat sekä seksuaalitoimintojen häiriöt. Tässä väitöskirjassa selvitettiin näiden ongelmien vaikutusta työssäkäyntiin ja seksuaalielämään. Erityistavoitteena oli tutkia luun tiheyttä ja siihen liittyviä tekijöitä aikuisilla, joilla on synnynnäinen selkäydinvaurio meningomyeloseelen seurauksena.

Kirsi Valtonen

Nukleiinihapon monistustesti tuberkuloosin diagnostiikassa ja hoidossa

Tuberkuloosibakteerin hidaskasvuisuus vaikeuttaa taudin laboratoriodiagnostiikkaa. Keuhkotuberkuloosin toteaminen perustuu yskösten värjäys- ja viljelytutkimuksiin, joilla on kuitenkin heikkoutensa. Värjäystestillä voidaan vuorokaudessa todeta potilaan tartuttavuus, mutta testi on epäherkkä eikä erota tuberkuloosibakteeria ei-tuberkuloottisista mykobakteereista. Viljelytutkimus on herkkä ja antaa lopullisen mikrobiologisen varmistuksen tuberkuloosista, mutta tulos valmistuu vasta 2-4 viikon kuluessa. Viljelystä voidaan myös edetä lääkeherkkyystutkimuksiin ja epidemiologisiin selvityksiin.

Iiris Rajalahti

Uusia menetelmiä lääkekehitystyöhön

Uuden lääkkeen kehittämiseen kuluu keskimäärin 10-15 vuotta ja miljardi euroa. Lääkekehityksen tärkeimpiä päämääriä onkin tuottaa turvallisempia ja tehokkaampia lääkeaineita nykyistä nopeammin. Harvempi kuin yksi kymmenestä lääkekehitysprojektista johtaa onnistuneeseen lopputulokseen.

Miia Turpeinen

Uutta tietoa vastasyntyneiden mekoniumaspiraation hoidosta

Väitöskirjatyössä saatiin uutta tietoa vastasyntyneiden mekoniumaspiraatio-oireyhtymästä. Kokeellisissa tutkimuksissa keuhkojen toimintaa pystyttiin mittaamaan dynaamisella röntgentutkimuksella ja parantamaan tulehdusreaktiota lieventävällä lääkkeellä, pentoksifylliinillä.

Kalle Korhonen

Mulibrey-nanismin geenitausta

Mulibrey-nanismi on harvinainen monioireinen synnynnäinen sairaus, jonka oireisiin kuuluvat jo sikiökaudella alkava kasvuhäiriö, tyypilliset kolmiomaiset kasvonpiirteet sekä etenevä sydänsairaus. Useille potilaille kehittyy lisäksi metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes, ja heillä on suurentunut alttius lapsuusajan munuaiskasvaimiin sekä hyvänlaatuisiin munasarjakasvaimiin. Mulibrey-nanismin taustalla ovat virheet TRIM37-geenissä. Geenin tuottaman TRIM37-proteiinin normaali toiminta ja mulibrey-nanismin tautimekanismit ovat vielä toistaiseksi tuntemattomia. Alustavat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet proteiinin paikantuvan solun sisällä peroksisomeihin ja TRIM37-proteiinilla on osoitettu olevan ubikitiini-ligaasiaktiivisuutta. Nämä löydökset viittaavat siihen että TRIM37-proteiinin toiminta saattaa liittyä proteasomivälitteiseen proteiinien hajotukseen.

Riikka Hämäläinen

Imikimodista ei ole varmaksi lentigo malignan lääkkeeksi

Kondyloomien hoitoon kehitetyllä paikallisella immunomodulaattorilla imikimodilla on sittemmin osoitettu olevan tehoa eräisiin ihosyöpiin ja niiden esiasteisiin. Nykyisin imikimodi onkin rekisteröity pinnallisen basaliooman hoitoon. Imikimodin tehosta lentigo malignaan eli pintamelanoomaan on näkynyt yksittäisiä julkaisuja. Lentigo maligna on usein iäkkään ihmisen kasvoilla, ja ehtii kasvaa jopa muutaman senttimetrin laajuiseksi ennen kuin potilas hakeutuu hoitoon. Pintamelanooman paras hoito olisi leikkaus, mutta muutosten koko ja potilaiden yleiskunto houkuttelevat etsimään leikkausta kevyempiä hoitovaihtoehtoja.

Sirkku Peltonen

Aivojen sähköstimulaatiosta lievitystä Parkinsonin tautiin

Aivojen tyvitumakkeiden neurostimulaation on havaittu lievittävän pitkälle edenneen Parkinsonin taudin motorisia oireita, mutta kliinisten tutkimusten näyttö tästä on puuttunut.

Jaana Suhonen

Miksi akuutin pyelonefriitin hoito epäonnistuu?

Akuutti pyelonefriitti on sairastuneen voimille käyvä kokemus. Sairaalapotilailla pyelonefriitin hoitoa pitkittävät potilaan korkea ikä, liikkumisvaikeudet, septinen shokki, immunosupressio, hiljattain saatu antibioottikuuri sekä pitkittynyt sairaalahoito yhdistettynä diabetekseen tai kestokatetrihoitoon.

Ossi Lindell

Pallolaajennuksen edut pohjoismaisessa hoitokäytännössä varmistuivat lopullisesti

Ruotsin valtakunnallinen sydänvalvontarekisteri (RIKS-HIA) kattaa tiedot lähes kaikista (yli 95 %) sepelvaltimotautikohtauksen takia hoidetuista potilaista. Kuuden vuoden (1999-2004) aikana rekisteriin kerättiin tiedot yli 26 000 ST-nousuinfarktipotilaasta. Pallolaajennuksen käyttö lisääntyi merkittävästi vuosien aikana, mikä heijastui selvänä valtakunnallisena sydäninfarktipotilaiden ennusteen paranemisena.

Juhani Airaksinen

Sunitinibi GIST-tuumoreiden hoitoon

Imatinibi on tyrosiinikinaasi-inhibiittori, jonka teho GIST-tuumoreihin (ruoansulatuskanavan stroomatuumori) huomattiin vuosituhannen alussa. GIST-tuumoreiden ensisijainen hoito on leikkaus. Tavanomainen solunsalpaajahoito ei niihin tehoa. Noin 90 % etäpesäkkeisistä GIST-tuumoreista reagoi imatinibihoitoon. Vasteen kesto on noin kaksi vuotta. Ennen imatinibiaikaa etäpesäkkeistä tautia sairastavan potilaan elinaika oli keskimäärin yksi vuosi. Imatinibilla hoidettujen potilaiden keskimääräinen elinaika on noin viisi vuotta.

Sirkku Jyrkkiö

Rattijuoppojen hoitoonohjaus - kolmen vuoden seurantatutkimus

Vuonna 1996 tuli Suomessa voimaan EU-direktiivi, joka velvoitti arvioimaan ajokorttia hakevan päihderiippuvuutta. Tampereella käynnistettiin vuonna 1999 Päihteet ja ajokortti -projekti mm. päihderiippuvuusarviointien yhdenmukaistamiseksi. Tässä tutkimuksessa selvitetään päihderiippuvuusarvion vaikutusta rattijuoppouden uusiutumiseen kolmen vuoden kuluessa hoitoon ohjauksesta, arvioinnista koituvaa työmäärää sekä uusintarattijuopumukselle altistavia tekijöitä.

Päivi Mettovaara, Päivi Rantanen, Kaija Seppä

Vaikean alkoholihaimatulehduksen hoito

Alkoholi on aiheuttajana noin 70 %:ssa akuuteista haimatulehduksista. Alkoholihaimatulehdukset lisääntyvät väestön alkoholinkulutuksen kasvun myötä.

Isto Nordback, Juhani Sand

Psykoosi- ja dementiapotilaiden oikeudellisen toimintakyvyn arviointi

Itsemääräämisoikeus on yksi tärkeimmistä perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluvista periaatteista, mutta rajanveto itsemääräämisoikeuden ja suojaamisen välillä ei aina ole helppoa.

Hannu Koponen, Tuula Pirttilä, Kati Juva, Marja Hietanen, Timo Erkinjuntti, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen