Solunsisäiset signaalinvälitysmekanismit sydämen vajaatoiminnan synnyssä

Sydämen vajaatoiminta on tehokkaista lääkkeistä huolimatta edelleen varsin huonoennusteinen oireyhtymä ja merkittävä kuolemansyy. Vajaatoiminta voi seurata toksisten tekijöiden vaikutuksesta tai perinnöllisestä syystä, mutta useimmiten sen aiheuttaa sydäninfarkti tai kohonneesta verenpaineesta johtuva liiallinen mekaaninen kuormitus. Solutasolla vajaatoiminnan syntymekanismit tunnetaan melko hyvin. Sen sijaan solunsisäisten signaalinvälitysjärjestelmien muutoksista sydämen vajaatoiminnan synnyssä tiedetään toistaiseksi hyvin vähän, eikä niihin suoraan vaikuttavia lääkehoitoja ole olemassa. p38-kinaasi, JNK ja ERK muodostavat ns. mitogeeniaktivoituvien proteiinikinaasien perheen. Nämä kolme proteiinikinaasia ovat konservoituneita solunsisäisiä signaalinvälitysmolekyylejä, jotka säätelevät useiden solutyyppien jakautumista, erilaistumista ja kasvua. GATA-4 on puolestaan mitogeeniaktivoituvien proteiinikinaasien kohdemolekyyli ja sydämen geeniekspression tärkeä säätelijä.

Olli Tenhunen

Ennusteeseen vaikuttavat tekijät ja keuhkojen puolustusentsyymien ilmeneminen keuhkokudoksen sairauksissa

Keuhko altistuu korkeammalle hapen osapaineelle kuin monet muut kudokset. Useat ympäristön epäpuhtaudet, esimerkiksi tupakansavu ja otsoni, lisäävät elimistön soluissa kudoksia tuhoavien happiradikaalien tuotantoa, jolloin keuhkojen puolustusmekanismi pettää ja seurauksena on kudosvaurio. Keuhkokudoksen sairauksien kirjo on laaja käsittäen homepölykeuhkon, sarkoidoosin ja ennusteeltaan huonommat keuhkokudoksen tulehdukset, joiden tarkkaan diagnoosiin päästään epätyypillisissä tapauksissa vain keuhkokoepalan avulla. Lisäksi tiettyihin keuhkokudoksen tulehduksiin liittyy vakavia äkillisiä pahenemisvaiheita, joiden ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä tunnetaan huonosti.

Leena Tiitto

Mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen nukutetaan?

Väitöskirjatutkimuksessa yhteensä 35 nuorta, tervettä miestä nukutettiin tai rauhoitettiin erilaisia nukutusaineita käyttäen. Nukutuksen aikana aivojen verenvirtauksessa ja aineenvaihdunnassa tapahtuvia muutoksia tutkittiin PET-kuvauksella ja aivojen sähköistä toimintaa seurattiin EEG:n avulla. Näitä menetelmiä käyttäen pyrittiin selvittämään, mitkä aivojen alueet ovat merkittävässä roolissa tajuttomuuden synnyssä ja miten EEG:ssä havaitut muutokset ovat yhteydessä tajunnan tason heikkenemiseen.

Anu Maksimow

Eturauhassyövän ilmaisseulonta vähentää syöpäkuolleisuutta

Itävallassa Tirolin osavaltiossa on vuodesta 1993 lähtien tarjottu vuosittain ilmaista PSA-mittausta kaikille 45-74-vuotiaille miehille. Muissa osavaltioissa miehet maksavat mittauksen itse. Tirolilaistutkijat selvittivät eturauhassyöpäkuolleisuutta ja PSA-seuluntojen vaikutusta Tirolissa ja muualla Itävallassa vuosina 1970-2003. Mahdolliset kohortti- ja ajankohtaefektit sekä iän mukana lisääntynyt sairastumisriski otettiin tutkimuksessa huomioon.

Katariina Korkeila

Virheen tekeminen johtaa helposti noidankehään

Lääkärit tekevät paljon enemmän virheitä kuin uskaltavat itselleen myöntää. Paljolti työpaikan ilmapiiristä riippuu, voidaanko virheitä käsitellä avoimesti. Yhdysvalloissa tutkittiin sisätautien erikoistujien (n = 184) kokemuksia tekemistään virheistä ja niiden vaikutuksista lääkärien elämänlaatuun. Virheiden tekemisestä kyseltiin 3 kuukauden välein. Keskimäärin 15 % raportoi tehneensä virheitä edellisten kolmen kuukauden aikana, ja kaikkiaan 34 % raportoi tehneensä virheitä koko tutkimusjakson aikana. Virheiden tekeminen heikensi aina seuraavan kolmen kuukauden seurannassa lääkärien elämänlaatua, lisäsi loppuunpalamisen tunteita, masentuneisuutta ja vähensi empatian tunteita. Ahdistuksen ja vähentyneen empatian tunteet taas ennakoivat edelleen seurannassa uusia virheitä. Virheiden tekeminen näyttää olevan noidankehä, jossa tuskaisuuden tunteet - ja ehkä heikot mahdollisuudet käsitellä niitä - johtavat uusiin virheisiin.

Kaisu Pitkälä

Kortikosteroidien hyöty ARDS:n hoidossa riippuu aloitusajasta

Kortikosteroidien käytöstä aikuisen hengitysvaikeusoireyhtymän (ARDS) hoidossa on taitettu peistä viime vuosina. Ongelmaan tuo lisävaloa amerikkalainen varsin suuri, 180 tehohoitopotilaan, aineisto. Isoista metyyliprednisoloniannoksista ei havaittu siinä tilastollisesti merkitsevää hyötyä sairaudesta selviytymiseen (tulos oli kuitenkin myönteiseen suuntaan, jos hoito aloitettiin 7-13 päivää ongelman alusta), mutta toissijaisiin päätetapahtumiin, kuten hapetukseen, saatiin apua. Jos steroidi aloitettiin myöhään (kahden viikon jälkeen), kuolleisuus jopa nousi nelinkertaiseksi 60 päivän kohdalla.

Hannu Puolijoki

Psykoosin ennakko-oireisten hoidosta hyviä tuloksia

Psykoosin varhainen toteaminen ja hoito jo ennakko-oirevaiheessa herättää suurta mielenkiintoa. Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa hoidettiin psykoosin suhteen ennakko-oireilevia potilaita olantsapiinilla (n = 31; 5-15 mg) ja lumelääkkeellä (n = 29) vuoden ajan ja heitä seurattiin ilman hoitoa toinen vuosi. Hoitovuoden aikana olantsapiinia saaneista 5 (16,1 %) ja lumepotilaista 11 (37,9 %) tuli psykoottiseksi. Ero oli tilastollisesti viitteellinen. Kaikki olantsapiiniryhmässä sairastuneet tulivat psykoottisiksi ensimmäisen 4 viikon aikana. Positiiviset psykoottistyyppiset oireet vähenivät olantsapiiniryhmässä merkitsevästi enemmän kuin lumeryhmässä. Seurantavuonna psykoosiin sairastuneiden määrät eivät eronneet toisistaan. Olantsapiiniryhmän potilaiden paino nousi vuoden aikana noin 8,8 kg, lumeryhmässä vain 0,3 kg.

Raimo K. R. Salokangas

Moniresistenttien mikrobien kantajien määrä ja kosketuseristyksen toteutuminen Prevalenssitutkimus Helsingin ja Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä

Tutkimuksessa selvitettiin sairaalahoidossa olevien potilaiden määrää, jotka ovat altistuneet moniresistenteille mikrobeille tai ovat niiden kantajia. Kyseiset mikrobit ovat metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus (MRSA), laajakirjoista beetalaktamaasia (ESBL) tuottavat enterobakteerit, tobramysiini- tai moniresistentti Pseudomonas aeruginosa (TRPA) ja vankomysiinille resistentti enterokokki (VRE). Lisäksi selvitettiin kosketuseristyksen toteutumista näiden potilaiden hoidossa Helsingin ja Uudenmaan (Hus), Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien alueella terveyskeskussairaaloissa ja erikoissairaanhoidossa.

Mari Kanerva, Veli-Jukka Anttila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030