Suomalaisten ruoankäyttö ja terveysriskit karttoina

Terveellisten ruokatottumusten edistäminen ja lihavuuden ehkäisy ovat keskeisiä kansanterveystyön tavoitteita. Toimintastrategioiden suunnittelun tueksi kuvaamme terveyttä edistävän ruokavalion, lihavuuden ja seerumin suurentuneen kolesterolipitoisuuden alueellisia eroja Suomessa.

Minna Similä, Olli Taskinen, Satu Männistö, Marjaana Lahti-Koski, Tiina Laatikainen, Liisa Valsta

Hirsutismin hoitovaihtoehdot

Naisen miestyyppinen karvoitus, hirsutismi, on lievänä varsin yleinen oire: sen esiintyvyys on 5-15 %.

Annakaija Lappalainen, Mervi Halttunen

Influenssatalvi 2005-2006 asetti uusia haasteita influenssarokotteen päivitykselle

H3N2-alatyypin influenssa A -virusten antigeenievoluutio on jonkin aikaa harhaillut lyhyin askelin ilman selvää suuntaa. Tämä on merkinnyt parina viime vuonna pieniä ja myöhäisiä epidemioita ja tehnyt rokoteviruksen päivityksestä hienosäätöä.

Reijo Pyhälä, Niina Ikonen, Riitta Santanen, Anja Villberg, Thedi Ziegler, Tran Minh Nhu Nguyen, Markku Toivonen, Heikki Korpela

Nuoren tytön seksuaalinen hyväksikäyttö - miten toimin?

Nuoren tytön seksuaalisen hyväksikäytön tutkiminen edellyttää monen terveydenhuollon ammattilaisen - pediatrin tai gynekologin, psykiatrin, oikeuslääkärin ja sosiaalityöntekijän - yhteistyötä.

Katri Makkonen, Raisa Cacciatore

Erikoislääkärien määrän kehitys vuoteen 2015 Pystytäänkö eläkepoistuma korvaamaan uusilla spesialisteilla?

Nykyisillä koulutusmäärillä lääkärien lukumäärä kasvaa edelleen jatkossa. Lääkärien eläkkeelle siirtyminen kiihtyy tulevina vuosina. Erikoislääkärien ikärakenteessa on suuria erikoisalakohtaisia eroja.

Mira Kajantie, Hannu Halila, Jarkko Ihalainen, Jukka Vänskä

Yliopistot ja terveyskeskukset yhteisessä kehittämistyössä - mikä toimintamalliksi?

Kullakin lääketieteellisellä tiedekunnalla on vankkaa yhteistyötä oman alueensa terveyskeskuksien kanssa.

Harri Hyppölä, Esko Kumpusalo

Lasten keuhkokuume tänään

Keuhkokuume on tavallinen lasten sairaus kaikkialla maailmassa: arvioiden mukaan kaksi miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kuolee vuosittain keuhkokuumeeseen. Kuolleisuus keuhkokuumeeseen on pienentynyt kehittyneissä maissa viime vuosikymmenien aikana. Suomessa keuhkokuumeeseen kuolee vuosittain vain muutamia lapsia. Tästä huolimatta keuhkokuume on edelleen lääketieteellinen ja kansantaloudellinen ongelma myös kehittyneissä maissa.

Taina Juvén

Keisarileikkausanestesian äidille aiheuttaman verenpaineen laskun lääkehoito riskiraskauksissa

Viimeaikaiset tutkimukset puoltavat fenyyliefriinin käyttöä äidille keisarileikkausanestesiaan liittyvän verenpaineen laskun lääkehoitona, mutta fenyyliefriiniä on tutkittu vain normaaliraskauksissa suunnitellusti tehtyjen keisarileikkausten yhteydessä. Kuitenkin suuri osa keisarileikkauksista tehdään sikiön kärsiessä synnytyksen aikana äkillisesti kehittyneestä tai istukan vajaatoimintaan liittyvästä pitkäaikaisesta hapenpuutteesta. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin lammasmallin avulla hapenpuutteelle altistuneiden sikiöiden verenkiertovasteita äidin verenpaineen laskun hoitoon käytetylle efedriinille ja fenyyliefriinille.

Tiina Erkinaro

Liikunnasta ja kirkasvalosta helpotusta talviapeuteen

Säännöllinen liikunta vaikuttaa väestötutkimusten perusteella olevan yhteydessä parempaan mielialaan. Masennuspotilailla liikuntahoidolla on saatu myönteisiä tuloksia. Kirkasvalo on tehokas hoito talvimasennuspotilailla, ja se helpottaa myös lievempää, säännöllisesti talvisin toistuvaa kaamosoireilua.

Sami Leppämäki

Keskosen keuhkovaurioiden synty

Bronkopulmonaalinen dysplasia (BPD) on pienen keskosen krooninen keuhkosairaus, joka kehittyy arviolta joka neljännelle syntyessään alle 1 500 grammaa painavista vauvoista. Sairaus on tavallisin niillä keskosilla, jotka ovat olleet happi- ja hengityskonehoidossa syntymänsä jälkeen keuhkojen kypsymättömyydestä johtuvan hengitysvaikeusoireyhtymän (RDS) vuoksi. Keuhkojen varhaisella tulehduksellisella reaktiolla uskotaan olevan merkittävä osuus BPD:n synnyssä. Tulehduksen kroonistuessa keuhkorakkularakenteet vaurioituvat ja keuhkoihin alkaa muodostua arpikudosta ja samalla kudoksen normaali kasvu ja kehitys häiriintyvät.

Katariina Cederqvist

Pitkän QT:n oireyhtymän aiheuttama rytmihäiriöherkkyys

Pitkän QT:n oireyhtymä on perinnöllinen sairaus, johon liittyy vakavia sydämen rytmihäiriöitä Oireyhtymä voi tunnistamattomana tai hoitamattomana johtaa odottamattomaan äkkikuolemaan. Suomessa arvioidaan olevan ainakin 2 000 pitkän QT:n oireyhtymää sairastavaa potilasta.

Kristian Paavonen

Viina pahentaa keuhkokuumetta

Alkoholinkäytön on todettu vaikuttavan sekä yleiseen että keuhkojen paikalliseen immuunivasteeseen. Espanjalaiset tutkivat sairaalaan joutuneen keuhkokuumepotilaan tilannetta suhteutettuna alkoholin käyttöön. Potilaat luokiteltiin alkoholin käyttäjiksi (n = 128), alkoholia aiemmin käyttäneiksi (n = 54) sekä muut-ryhmään (n = 1 165). Osoittautui, että pneumokokkia esiintyi alkoholin käyttäjillä enemmän ja keuhkokuume oli heillä myös hankalampi. Pneumokokkipneumonian ja alkoholin väärinkäytön välillä oli itsenäinen yhteys (OR 1,6, p = 0,033), samoin aiemmin alkoholia käyttäneillä (OR = 2,1, p = 0,016). Pneumokokkirokotus saattaisi olla aiheellinen riskissä oleville, mutta riittääkö hoitomyöntyvyys sen hankkimiseen?

Hannu Puolijoki

Lääkehaittojen myöhemmässä huomioimisessa puutteita

Geriatrisesta sairaalasta kotiutettujen potilaiden (n = 215) sairaalatiedoista selvitettiin hoitojakson aikaiset lääkehaitat. Lääkehaittoja oli ilmennyt kaikkiaan 104, näistä 40 vakavaa. Kaikista haitoista vain 51 % ja vakavista 62 % mainittiin yleislääkärin saamassa loppulausunnossa. Jatko ei ollut mairitteleva yleislääkärillekään: haittoja aiheuttaneita lääkkeitä määrättiin uudelleen 27 %:ssa tapauksista, vakavia haittoja aiheuttaneita 22 %:ssa. Maininta epikriisissä ei asiaa auttanut (maininta ja uusintamääräys 30 %, ei mainintaa 22 %). Maininta lääkehaitasta oli kirjattu sairauskertomuksessa asianmukaiseen kohtaan vain harvoin.

Katariina Korkeila

Vaikuttaako alkoholinkäyttö sydämen vajaatoiminnan ilmaantumiseen?

Runsas alkoholinkäyttö saattaa johtaa kardiomyopatian kehittymiseen tai pahentaa vajaatoimintapotilaan oireita. Lähes 6 000:n yli 65-vuotiaan amerikkalaisen alkoholinkäyttöä ja terveystietoja tilastoitiin 7-10 vuoden ajan. Ilmeni, että kohtuullinen (alle 13 annosta viikossa) alkoholinkäyttö seurannan aikana vähensi sydämen vajaatoiminnan ilmaantumista enimmillään lähes kolmanneksen, eikä ero selittynyt harvemmilla tutkimusjakson aikana sairastetuilla sydäninfarkteilla. Toisaalta jo ennen tutkimusjaksoa alkoholia käyttäneillä henkilöillä vajaatoimintaa ilmeni kolmanneksen absolutisteja enemmän.

Juhani Airaksinen

Molekyylibiologia selittää, miksi sisplatiini ei tehoa kaikkiin keuhkosyöpiin

Syöpäpotilaalle leikkauksen jälkeen annettava solunsalpaajahoito hyödyttää vain pientä osaa kaikista niistä potilaista, jotka joudutaan altistamaan toksiselle hoidolle. Rintasyövän hoidossa hormonireseptorit ja HER-reseptori ohjaavat hoitovalintoja. Lymfoomien CD20-pintarakenne ohjaa hoitovalintaa. Muissa syövissä hoitoa ohjaavia reseptoreita tai muita markkereita on käytettävissä aika vähän.

Sirkku Jyrkkiö

Iktyoosin ja ehkä atooppisen ekseemankin geneettinen tausta selviää

Ichthyosis vulgaris eli yleinen kalansuomutauti on yleisin yhden geenin aiheuttama perinnöllinen ihosairaus. Sen esiintyvyys on noin 1/250. Se periytyy vallitsevasti, mutta sen vaikeusaste vaihtelee perheestä ja yksilöstä toiseen. Lievimmillään potilas ei miellä sairastavansa ihotautia, vaan pitää kuivaihoisuuttaan ennemmin atopian ilmentymänä. Tämän yleisen kalansuomutaudin tyypillisimmät oireet ovat ryppyiset kämmenet ja jalkapohjat eli kämmenissä ja jalkapohjissa näkyy tavallista enemmän ja selvemmin erottuvia uurteita. Reisien sivuilla ja olkavarsien ojentajapinnoilla on kananlihamaista, kuivankarheaa näppylää eli keratosis pilarista. Lisäksi sääret, käsivarret ja varsinkin alavatsa hilseilevät.

Sirkku Peltonen

Subakuutti yskä usein infektion jälkeistä

Korealaiset tutkivat 3-8 viikkoa kestäneen subakuutin yskän kulkua 184 (77 miestä) potilaan kohdalla. Tutkimuksiin kuului mm. metakoliini-inhalaatioaltistus. Yskä poistui ilman mitään hoitoa kolmasosalta. Niistä 43:sta, joilla oli ollut positiivinen metakoliinitesti, todettiin 29:llä astma, joka ilmenee yskänä. Ensisijaisena lääkkenä oli antihistamiini-dekongestantti-yhdistelmä niillä, joilla epäiltiin infektion jälkeistä oireistoa tai ylähengitystieperäistä yskää. Tavallisimpia syitä yskään olivat infektion jälkeinen oireisto (48 %), ylähengitystieperäinen yskä (33 %) ja astma (16 %). Valtaosa itsestään rauhoittuvista tilanteista oli infektion jälkeistä yskimistä (74 %). Tutkijat päätyivät siihen, että bronkiaalista hyperreaktiviteettia ei kannata kiireellä mennä näiltä potilailta mittaamaan, ellei todella epäile astmaa.

Hannu Puolijoki

Suomalaisnaisilla vaikeaa Ruotsissa

Maahanmuuttoon liittyy suhteellisen usein myös mielenterveydellisiä ongelmia. Valikoitumisteorian mukaan muuttajat ovat jo alunperin lähtöväestöä häiriintyneempiä, kun taas aiheutumisteorian mukaan vieraassa ympäristössä asuminen merkitsee lisääntynyttä sosiaalista stressiä ja kohonnutta sairastumisriskiä. Suomalaiset ovat suurin vierasmaalainen väestöryhmä Ruotsissa, joten onkin kiinnostavaa tietää, miten he ovat sopeutuneet uuteen kotimaahansa. Voisi odottaa, että yhteinen historia ja samanlainen kulttuuri helpottaisi sopeutumista, mutta näin ei näytä kaikin osin olevan.

Raimo K. R. Salokangas

Vaikea sepsis tehohoitopotilailla Suomessa Finnsepsis-tutkimus

Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu vaikean sepsiksen ja septisen sokin ilmaantuvuutta ja kliinistä kulkua. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää tämän vakavan kliinisen oireyhtymän ilmaantuvuus suomalaisessa aikuisväestössä.

Sari Karlsson, Ville Pettilä, Esko Ruokonen, Elina Kolho, Esa Rintala

Pienten lasten astma: diagnostiikan ja hoidon linjauksia

Kun lapsi kärsii toistuvasta hengitysvaikeudesta, on tärkeää pyrkiä erottamaan, onko kyseessä astman manifestaatio vai hyvänlaatuinen ja väistyvä uloshengitysvaikeus.

Anna Pelkonen, Pekka Malmberg, Sami Remes, Mika Mäkelä