Lyhyesti: Hoidon kalleus rajoittaa masennuksen hoitoa

Masennuksen adekvaattia hoitoa rajoittavat monet tekijät. Perusterveydenhuoltoon kuudessa maassa (Espanja, Israel, Australia, Brasilia, Venäjä ja Yhdysvallat) kohdistuvassa tutkimuksessa selvitettiin masennuksen adekvaattia hoitoa estäviä tekijöitä. Masennuslääkettä saaneiden potilaiden osuus vaihteli Seattlen 38 %:sta Pietarin 0 %:iin masennusoireista kärsivistä. Potilaisiin liittyvät tekijät eivät vaihdelleet johdonmukaisesti lääkehoidon saamisen kanssa. Sen sijaan lääkehoidon kalleus oli yleisin este masennuksen hoidolle. Barcelonassa 24 % ja Pietarissa 75 % potilaista piti lääkehoidon kalleutta tärkeimpänä hoidon esteenä. Tutkijoiden mukaan masennuksen hoidon toteutumiseen näyttää kliinisiä tekijöitä enemmän vaikuttavan terveydenhuoltojärjestelmän toiminta ja hoidosta potilaalle aiheutuvat kustannukset. Tästä on viitteitä myös Suomesta: masennuslääkkeiden käyttö näyttää lisääntyneen eniten vauraimmassa ja vähiten köyhimmässä osassa maatamme.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Käsiharjoittelu aktivoi aivohalvauspotilaan hermoverkkoja

Toiminnallinen aivokuvaus on paljastanut, että aivohalvauksen toipumisaikana vaurion läheiset kortikaaliset alueet ja niiden yhteydet vastakkaiselle vauriottomalle aivoalueelle aktivoituvat. Tätä ilmiötä käytettiin hyväksi kokeellisessa, satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa testattiin molemminpuolisen yläraajaharjoittelun vaikutuksia. Harjoittelua saaneilla (n = 9) näkyi toiminnallisessa MK:ssa merkitsevästi enemmän hemisfäärin aktivaatiota pareettisen raajan liikuttelun aikana kuin verrokeilla (n = 12). Lisäksi sekä infarktileesion vastakkaisella että samanpuoleisella pikkuaivoalueella nähtiin merkitsevää aktivaatiota verrattuna kontrolleihin. Koe on teoreettisesti mielenkiintoinen, vaikka pienen voiman vuoksi tutkimuksessa ei saatu ryhmien välille eroja raajojen toiminnassa.

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Levofloksasiini edullinen pneumonian hoidossa

Avosyntyisenkin keuhkokuumeen hoito saattaa toisinaan olla ongelmallista ja kallista. Tunnetusti kalliissa Sveitsissä tehtiin tutkimus, missä oli mukana (alkuun sairaalassa hoidettuja!) pneumoniapotilaita. Näistä 77 satunnaistettiin saamaan levofloksasiinia suun kautta (500 mg x 2 / pv) ja 37 suonensisäisesti aloitettua keftriaksonia (2 gr /pv) + mahdollisesti klaritromysiiniä (i.v. tai p.os. 500 mg x 2 / pv). Paranemisosuudet olivat molemmilla hoitoseemoilla 92 %. Lääkehoidon kulut olivat levofloksasiinilla 1,7-kertaa pienemmät. Heitä ei myöskään niin usein siirretty kuntoutuskoteihin jatkohoitoon, mutta avohoitolääkärin palveluja tarvittiin tässä ryhmässä enemmän. Merkittäviä säästöjä ei saatu, mutta entä jos tutkimus olisi tehty avohoitopainotteisemmin alusta lähtien? Oma lukunsa ovat myös resistenssitilanteet.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: MRSA:n EM-kisat

Tänä vuonna on Suomen tiedotusvälineissä usein käsitelty metisilliinille resistentin stafylokokin (MRSA) aiheuttamaa ongelmaa hoitolaitoksissa. Onhan se uhannut vastasyntyneitäkin. Siksi on kiinnostavaa nähdä, kuinka yleinen MRSA on eri puolilla Eurooppaa. EARSS (EU:n rahoittama resistenssiongelmia seuraava verkosto) selvitti, mitä MRSA-rintamalla on tapahtunut vuosina 1999-2002. Seurannassa oli 26 maan tilanne. Keski-Euroopassa bakteeri yleistyy edelleen. Vuonna 2002 ykköstilan - kyseenalaisen - vei Kreikka, jossa juuri ja juuri alle puolet stafylokokkikannoista oli MRSA:ta. Yli 40 %:n pääsivät myös Englanti, Irlanti, Italia ja Malta. Suomi oli näissäkin kisoissa häntäpäässä, onneksi. Islannissa kirjattiin puhdas nolla ja muut Pohjoismaat, Suomi mukaanlukien, olivat 1 %:n kastissa. Sairaalakohtaiset vaihtelut olivat monissa maissa todella suuret.

Heikki Arvilommi

Tubirokotteita tulossa - ja tarpeeseen

Tuberkuloosi on edelleen paha tappaja maailmanlaaajuisesti. Perinteinen BCG-rokote, joka meilläkin on edelleen käytössä, ei tubiongelmaa ole ratkaissut. Itse asiassa tutkimukset, joita BCG:llä on tehty, vaihtelevat tuloksiltaan suuresti hyvästä suojasta jopa tautia lisäävään vaikutukseen. Ilmeisesti rokotteen laatu ei ole ollut näissä tutkimuksissa vakio. Ympäristön mykobakteerialtistus on myös hyvin erilainen ja sekin vaikuttanee rokotevasteen kehittymiseen. BCG suojaa kuitenkin aika hyvin lapsia tubilta. Uudenlaisia rokotteita tarvittaisiin, paitsi kehitysmaiden tarpeisiin, myös kohonneen lääkeresistenssin takia. Väijyyhän ongelma tuossa aivan omien rajojemme takana. Siellä on hyvinkin viidennes kaikista tubikannoista moniresistenttejä eli nykylääkkeillä erittäin hankalasti hoidettavia.

Heikki Arvilommi

Eturauhaskarsinooman käsittämätön häviäminen

Potilasvalistus ja seerumin prostataspesifisen antigeenin (PSA) laaja käyttö ovat johtaneet siihen, että eturauhaskarsinooma löytyy paljon rajoittuneempana ja kooltaan pienempänä kuin 10 vuotta sitten. Myös prostatektomiapreparaatista histologisessa tutkimuksessa löytyvä tuumori on pienentynyt. Aniharvoin käy jopa niin, että karsinoomaa ei löydy lainkaan, vaikka se preoperatiivisella biopsialla todettiin.

Ossi Lindell

Mini-interventio pitkittyneen selkäkivun hoidossa Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus

Onko mini-interventio kustannusvaikuttava tapa hoitaa pitkittynyttä, konservatiivisesti hoidettavaa epäspesifistä selkäkipua?

Kaija Karjalainen - Antti Malmivaara - Timo Pohjolainen, Risto P. Roine - Pertti Mutanen

Allergisen nuhan hoito

Allerginen nuha huonontaa merkittävästi päivittäistä elämänlaatua.

Juhani Rinne

Myeliitti - etiologia ja hoito

Myeliitin taustalta voi löytyä lukuisia aiheuttavia tekijöitä virus- ja bakteeritulehduksista inflammatorisiin ja kroonisiin systeemisairauksiin. Usein etiologia jää kuitenkin ilman varmennusta.

Sari Atula - Mika Saarela - Markus Färkkilä

Miten havainnollistan kaarikäytäväsakan poiston asentohuimauksen hoidossa?

Lehden verkkoversiossa videoita hoidoista http://www.laakarilehti.fi/files/472004.html

Kyösti Laitakari

Ortopedistä leikkausta odottavien nivelreumapotilaiden jononpurkuprojekti Keski-Suomen keskussairaalassa

Kirurgiset hoitojonot ovat usein resurssipulan vuoksi pitkiä, ja leikkaustarve saattaa muuttua jonotuksen aikana. Tästä syystä päätimme kartoittaa Keski-Suomen keskussairaalan ortopedisessä jonossa olevien nivelreumapotilaiden leikkaustarvetta.

Heidi Mäkinen - Pekka Hannonen - Tuulikki Sokka

SARS - suomalaisten tyytyväisyys viranomaisiin ja mielipiteet tarpeellisista kontrollitoimista

SARS-epidemia testasi Suomessa muun muassa infektiouhkavalmiutta, terveysviranomaisten kansalaisille antamaa riskitiedotusta ja kansalaisten luottamusta viranomaisiin, vaikkei itse epidemia yltänytkään Suomeen asti.

Anne-Marie Vartti - Arja R. Aro - Marjut Schreck - Antti Uutela

Muistin toiminnallinen magneettikuvantaminen

1.10.2004 Kuopion yliopisto

Maija Pihlajamäki

Aktivaattoriproteiini 2 rintasyövässä: yhteys solun kasvuun, erilaistumiseen ja solu-soluväliaineinteraktioihin

1.10.2004 Kuopion yliopisto

Johanna Pellikainen

HLA-B27-molekyyli osoittaa heikentynyttä kykyä vastustaa salmonellabakteeria

1.10.2004 Turun yliopisto

Markus Penttinen

Virtsateiden ennen syntymää todettujen rakennepoikkevuuksien pitkäaikaisennuste

1.10.2004 Helsingin yliopisto

Elisa Ylinen

MAP-kinaasit indusoituvan typpioksidisyntaasin ilmentymisen ja typpioksidin tuoton säätelyssä

9.10.2004 Tampereen yliopisto

Aleksi Lahti

Psyykenlääkkeitä käytetään entistä enemmän nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

15.10.2004 Turun yliopisto

Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu

Lyhyesti: Anastrotsoli, tamoksifeeni ja elämänlaatu

Suuressa ATAC-tutkimuksessa satunnaistettiin 9 366 naista rintasyöpäleikkauksen, sädehoidon ja solunsalpaajahoidon jälkeen saamaan joko anastrotsoli, tamoksifeeni tai molemmat viiden vuoden ajan. Anastrotsoli vähensi taudin metastasoitumisriskiä 17% ja toisen rinnan uuden syövän riskiä 38 % verrattuna tamoksifeeniin. Nyt selvitettiin tutkimukseen osallistuneiden naisten elämänlaatua. Anastrotsoliryhmän naisilla oli vähemmän hikoilua ja valkovuotoa kuin tamoksifeenia saaneilla. Toisaalta anastrotsoliryhmässä oli useammin oireena emättimen kuivuus, yhdyntäkivut ja seksuaalisen kiinnostuksen väheneminen. Erot ryhmien välillä olivat vähäiset, mutta lääkkeiden haittaprofiileissa on pieniä eroja. Niilläkin voi olla merkitystä.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Sopiiko lume kliiniseen käyttöön?

Lumelääkkeen käytön laajuutta ja indikaatioita selvitettiin kyselytutkimuksella Jerusalemin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Vastaajista (n = 89) 60 % ilmoitti määränneensä potilaille lumetta: potilaan kohtuuttoman lääkevaatimuksen takia (43 %), potilaan rauhoittamiseksi (38 %), kipulääkkeenä (38 %) ja apuna diagnostiikassa (28 %). Käyttäjistä 94 % oli sitä mieltä, että hoito on tehokas joko yleisesti tai toisinaan. Kirjallisuudessa lumelääkkeeseen suhtaudutaan torjuvasti, sen kliininen käyttö on epäeettisenä vaadittu jopa kiellettäväksi. Tämän tutkimuksen tehneiden mielestä suunta on kuitenkin toinen: lumeen käyttö on lisääntymässä. Artikkelissa todetaan, että ei ole varaa luopua hoitokeinosta, joka tehoaa, vaikka emme tiedäkään millä mekanismilla.

Ossi Lindell