Lyhyesti: Sydäntaudit alas 80 %

Tällaisesta ihmepilleristä on puhuttu jo jonkin aikaa, mutta nyt pari brittiprofessoria teki meta-analyysin, joten keskustelulle löytyy pohjaa. Kyse on pilleristä, joka sisältäisi statiinin, diureetin, beetasalpaajan, ACE:n estäjän, foolihappoa ja ASA:aa. Meta-analyysin mukaan tällainen teoreettinen kombipilleri vähentäisi iskeemistä sydänsairautta 84-91 % ja aivohalvauksia 71-87 %. Jos kaikki 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat käyttäisivät tätä pilleriä, heidän keskimääräinen valtimotauditon elinaikansa pitenisi 11 vuotta. Haittoja kokisi 8-15 % käyttäjistä. Kirjoittajat ovat vakavissaan, joten ehkä keskustelukin saa asiallisen sävyn. Edessä on lääkehoidon uusi filosofia, ja kaikkia näkemyksiä pitää kuunnella.

Robert Paul

Lyhyesti: Ilmansaasteiden ja keuhkosairauksien yhteisvaikutus korostuu ikäihmisillä

Sydänsairauksiin on jo pidempään liitetty erityinen saasteiden aiheuttama lisäriski. Nyt tutkittiin sitä, miten keuhkosairaudet lisäävät saasteiden kanssa riskiä kuolla muuhun kuin keuhkoperäiseen syyhyn. Yhteyttä löytyi New Yorkissa yli 75-vuotiailla muttei sitä nuoremmilla. Saasteita (alle 10 myym:n partikkelit) ja kuolleisuutta mallinnettiin vuosina 1985-94 tutkimuksessa suurella 7,3 miljoonan väestöllä. Tulokset antavat olettaa, että aiemmin hengityselinsairauksien osuutta on vähätelty, kun on puhuttu saasteiden aiheuttamista sydän- ja syöpäkuolemista.

Hannu Puolijoki

Hormonikorvaushoidon progestiinikomponentti lisää rintasyövän riskiä?

Hormonikorvaushoitoon liittyvä 1,2-kertainen rintasyöpäriski hoitoa saamattomiin naisiin nähden on ollut tiedossa pitkään. Yksiselitteisiä, kontrolloituja tutkimuksia asiasta on ollut vähän. Kaksi uutta tutkimusta painottaa hormonikorvaushoidon progestiinikomponentin yhteyttä tähän riskiin.

Pertti Kirkinen

Eikö vasemmalla kyljellä nukkuminen sovi vajaatoimintapotilaalle?

Monet sydänpotilaat kyselevät, miksi vasemmalla kyljellä nukkuminen tuntuu epämukavalta. Jotkut tuntevat sydämenlyönnit epämiellyttävinä vasemmalla kyljellä maatessaan. Sydämen vajaatoiminnassa hengenahdistus voi vaikeutua ja vasemman kammion täyttöpaine kohota tässä asennossa. Ilmeisesti näihin muutoksiin liittyen vajaatoimintapotilaiden sympaattisen hermoston aktiivisuudenkin on todettu lisääntyvän vasemmalla kyljellä maatessa.

Juhani Airaksinen

Suoliston sokerispesialisti sekvensoitu

Ihmisen suolistossa asuu 500-1 000 bakteerilajia. Yhdessä millilitrassa paksusuolen sisältöä on 1011 bakteeria, ja koko suoliston bakteerimäärä ylittää elimistön omien solujen määrän. Suoliston bakteerien yhteenlasketussa genomissa (mikrobiomi) on arviolta 2-4 miljoonaa geeniä. Näistä geeneistä melkoinen osa ohjaa sellaisia aineenvaihduntaprosesseja, joiden ohjaukseen ihmisellä ei geenejä ole. Suoliston bakteeristo prosessoi useita vaikealiukoisia ravinteita imeytyvään muotoon ja neutralisoi myrkyllisiä yhdisteitä. Eläinkokein on voitu osoittaa, että suoliston mikrobiston eliminointi lisää energiantarvetta 30 %. Ilman bakteereita luonnonolosuhteissa eläneet esi-isämme olisivat kuolleet nälkään.

Matti Viljanen

Pieni hajujuosteen bulbus voi olla merkki alttiudesta skitsofreniaan

Skitsofreniapotilailla on todettu poikkeavuutta monissa neurofysiologisissa toiminnoissa. Yksi tällainen on heidän heikentynyt kykynsä erottaa hajuja toisistaan. Hajujuosteen toiminta liittyy läheisesti aivorakenteisiin, jotka säätelevät kognitiivisia toimintoja ja emotionaalisia reaktioita - molemmat ovat skitsofreniassa häiriintyneitä.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Sinukset mukana flunssassa

Oululaisessa tutkimuksessa tehtiin paranasaalionteloiden magneettikuvaus 60 flunssaiselle 4-6-vuotiaalle lapselle. Flunssa oli kestänyt heillä keskimäärin 6 vrk. Onteloissa oli merkittäviä löydöksiä lähes kaikilla lapsilla, 60 %:lla maksillaari-, 35 %:lla sfenoidaali- ja jopa 18 %:lla frontaalisinuksissa. Löydökset korreloivat flunssan oireiden vaikeusasteeseen, mutta eivät kestoon. Kahden viikon kuluttua magneettikuvaus toistettiin ja löydökset olivat lieventyneet tai hävinneet ilman hoitoa lähes kaikilta. Tämä muutos ei kuitenkaan ollut yhteydessä oireiden häviämiseen. Kunnon flunssa vaivaa siis useimmiten myös lasten pieniä sinuksia, mutta lisätutkimuksia tai -hoitoa tilanne ei vaadi.

Marjo Renko

Lyhyesti: Sildenafiili auttaa keuhkoembolioista johtuvaan keuhkovaltimopaineen nousuun?

Sildenafiilin (Viagra) vaikutuksista myös ylempänä vartalolla sijaiseviin verisuoniin on ennenkin julkaistu mielenkiintoisia havaintoja niin eläintöistä kuin ihmisistäkin. Kun lääkettä (annos 50 mg x 3/pv) annettiin 12:lle keuhkoembolioiden jälkeen syntynyttä pulmonaarista hypertoniaa sairastavalle, joita ei voitu leikata (trombendarterektomia), hemodynamiikasta ja suorituskyvystä kertovat suureet paranivat kuuden kuukauden hoidolla eikä epätoivottuja (?) erektioita tai pyörtymisiäkään esiintynyt. Tutkimuksesta puuttui verrokkiryhmä, mutta kirjoittajat pitävät havaintojaan hyvinä ja esittävätkin lumekontrolloidun selvityksen tekemistä.

Hannu Puolijoki

Rannekanavaoireyhtymä - leikkaus vai konservatiivinen hoito?

Rannekanavaoireyhtymä on tavallisin yläraajan leikkaustoimenpiteen aihe. Retrospektiivisessa poikkileikkaustutkimuksessa alle puolet 230 potilaasta oli ennen leikkausta saanut muuta hoitoa kuin tulehduskipulääkkeitä. Noin puolella tutkittavista esiintyi haittaavia käsioireita, kun leikkauksesta oli kulunut hieman yli vuosi. Hoitotulokset eivät yksiselitteisesti puolla leikkaukseen suoraan ohjaavaa hoitokäytäntöä. Tutkimusten mukaan osa potilaista hyötyy injektiohoidosta, lastahoidosta ja käden aktiivisesta mobilisaatiosta. Leikkaushoitoa voidaan suositella, kun oireena on pareesi tai selvä tuntopuutos, ja niille, joilla konservatiivinen hoito ei tuo apua kipu- ja puutumisoireisiin.

Jari Ylinen, Päivi Dyster, Kaija Iljala, Jukka Kupila, Esa Muuronen, Mauri Kallinen, Esko Mälkiä, Arja Häkkinen

Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden sosioekonomiset erot

Terveys 2015 -ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi sosioekonomisten kuolleisuuserojen pienentäminen viidenneksellä. Merkittävä osa näistä eroista johtuu sepelvaltimotaudista, ja niinpä tutkimme sen tärkeimpien riskitekijöiden kehitystä koulutuksen pituuden mukaan luokitelluissa ryhmissä FINRISKI-väestötutkimusten aineistoista vuosilta 1992, 1997 ja 2002. Riskitekijöissä todettiin koulutusryhmittäin erittäin merkitsevät tasoerot kummallakin sukupuolella. Ainoa poikkeus oli kohonneen verenpaineen esiintyvyys miehillä. Erot eivät merkitsevästi muuttuneet kymmenvuotisjakson aikana. Ilman uusia tehokkaita toimenpiteitä sepelvaltimotautikuolleisuuden sosioekonomisten erojen ei voida odottaa supistuvan lähitulevaisuudessa.

Veikko Salomaa, Tiina Laatikainen, Heli Tapanainen, Pekka Jousilahti, Erkki Vartiainen

Vesiepidemiat - kasvava ongelma?

Kansanterveylaitokselle raportoitiin vuosina 1998-2002 yhteensä 33 Suomessa tapahtunutta vesiepidemiaa, joissa sairastui yhteensä lähes 15 000 henkilöä. Epidemioihin sairastuneita on toki ollut rekisteröityjä tapauksia enemmän, sillä vain pieni osa lyhytkestoiseen ripuliin sairastuneista tulee tietoon. Vesivälitteiset epidemiat ovat siis edelleenkin kansanterveysriski, vaikka talousvesien kemiallinen ja mikrobiologinen laatu on yleensä hyvä.

Terttu Vartiainen, Ilkka Miettinen, Outi Zacheus

Skitsofrenian syyt, ehkäisy ja hoito perhenäkökulmasta

Viime vuosina skitsofrenian tutkimuksessa ja hoidossa ovat korostuneet biologinen etiologia ja lääkehoito, mutta potilaan ja perheen kokonaisvaltainen huomioon ottaminen on biologisen hoidon kehittymisestä huolimatta edelleen ensiarvoisen tärkeää. Skitsofrenian prodromaalioireiden epäspesifisyyden vuoksi preventiiviset interventiot ovat vasta tutkimuskäytössä ja niihin liittyy lukuisia eettisiä ongelmia. Psykoedukatiivinen perheterapia vähentää relapseja ja sitä tulisi tarjota yhtenä hoitomuotona uusille psykoosipotilaille ja heidän perheilleen.

Riikka Roisko, Kaisa Saari, Karl-Erik Wahlberg

Neljäs toimintavuosi alkoi Tules-vuosikymmen on vakiinnuttanut asemansa

Tules-vuosikymmenen neljäs vuosi on alkanut. YK:n tukema maailmanlaajuinen hanke toimii tule-sairauksien ehkäisyn ja hoidon kehittämiseksi ja pyrkii lisäämään tietoisuutta tuki- ja liikuntaelinsairauksien yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista. Suomessa keskitytään ensi vuonna selkävaivoihin.

Mats Grönblad, Markku Järvinen, Kaarina Laine-Häikiö

Psykoosi ja hoitomyöntyvyys

6.6.2003 Tampereen yliopisto

Olli Kampman

BRCA1- ja BRCA2-geenien hankitut muutokset rintasyövässä

6.6.2003 Tampereen yliopisto

Synnöve Staff

Äidin masennus: syitä ja seuraamuksia

7.6.2003 Oulun yliopisto

Pauliina Hiltunen

Sikiökautisen kasvuhäiriön vaikutus keuhkojen toimintaan kouluiässä

13.6.2003 Kuopion yliopisto

Kari Nikolajev

Hiilihappoanhydraasi normaaleissa ja neoplastisissa ruoansulatuskanavan kudoksissa

13.6.2003 Oulun yliopisto

Antti Kivelä

Lapsen virtsatieinfektio: Etiologia, taudinkuva ja rakenneviat

13.6.2003 Turun yliopisto

Olli Honkinen

Lyhyesti: Skitsofrenia ei vähene kaikkialla

Useissa maissa on todettu, että skitsofrenian ilmaantuvuus on viime vuosina pienentynyt. Syyksi on esitetty parantunutta äitiyshuoltoa ja raskauteen ja synnytykseen liittyvien komplikaatioiden vähenemistä. Yhtä Lontoon suurpiiriä 1965-97 tarkastelleessa tutkimuksessa tulos oli kuitenkin päinvastainen: skitsofrenian ilmaantuvuus kaksinkertaistui kolmen vuosikymmenen aikana. Voimakkainta lisäys oli alle 35-vuotiaina sairastuneilla. Tutkijat eivät kykene selittämään tulosta, mutta he tuovat painokkaasti esiin palvelujen tarpeen lisääntymisen, erityisesti nuorilla. Sama on ollut havaittavissa myös Suomessa, vaikka tutkimusten mukaan skitsofrenian ilmaantuvuus nuorilla on meillä pienentynyt.

Raimo Kr Salokangas