Miesten syömishäiriöt ja tyytymättömyys vartaloon

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietämystä poikien ja miesten syömishäiriöistä. Aineistona olivat Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen kaksostutkimuksen kaikki Suomessa vuosina 1983-87 syntyneet kaksoset (noin 2 000 poikaa ja 2 000 tyttöä) ja vuosina 1974-79 syntyneet kaksoset (noin 2 000 miestä ja 2 000 naista) FinnTwin12- ja FinnTwin16-kohorteista. Heitä arvioitiin postikyselyin ja osaa vuosina 1974-79 syntyneistä myös diagnostisen haastattelun avulla.

Anu Raevuori

Liukenevia stenttejä sepelvaltimoihin?

Elimistössä vähitellen hajoavista stenteistä saadut ensimmäiset kokemukset vaikuttavat lupaavilta.

Juhani Airaksinen

Metabolinen hoitovaste ennakoi lymfooman taudinkulkua

Hoitovaste voidaan arvioida luotettavasti TT-PET-tutkimuksen avulla matalan ja keskikorkean riskin Hodgkinin taudissa muutaman ensimmäisen hoitokuurin jälkeen. Sen sijaan diffuusissa suurisoluisessa B-solulymfoomassa varhaisen hoitovastetutkimuksen merkitys on tuoreen meta-analyysin mukaan epäselvä.

Sirkku Jyrkkiö

Masennuslääkkeen valinnalla on väliä

Essitalopraami ja sertraliini osoittautuivat nyt tehdyssä meta-analyysissa sekä tehokkuutensa että siedettävyytensä kannalta parhaiksi vaihtoehdoiksi akuutin unipolaarisen masennuksen hoidossa.

Raimo K. R. Salokangas

Liikunnan lisääminen kannattaa keski-iässäkin

Liikunta on ihmiselle monella tavoin hyödyksi, mutta kannattaako liikunnan aloittaminen vähän kypsemmässä iässä? Ruotsalaistutkimuksessa seurattiin yli 35 vuoden ajan 2 205 miestä, jotka olivat osallistuneet terveystutkimukseen 50-vuotiaina 1970-luvun alussa. Miehet tutkittiin uudelleen 60, 70, 77 ja 82 vuoden iässä.

Katariina Korkeila

8-sikiöinen raskaus herätti viranomaiset säätelytoimiin

Los Angelesissa IVF-hoidolla aikaansaatu kahdeksansikiöinen raskaus on lisännyt sekä lääkärijärjestöjen että viranomaisten mielenkiintoa hoidon ongelmiin. Usean alkion siirto parantaa kalliin hoidon onnistumismahdollisuuksia, mutta tuo mukanaan monisiköisen raskauden suuret riskit, erityisesti vaikean keskosuuden ongelmat.

Pertti Kirkinen

Skitsofreniapotilaat tarvitsevat yhä paljon sairaalahoitoa

Sairaalahoidon määrä on tärkeä skitsofrenian hoitoa ja hoidon kustannuksia kuvaava kriteeri. Runsas sairaalahoito voi olla merkki riittämättömästä tai tehottomasta avohoidosta.

Raimo K. R. Salokangas, Mika Helminen, Anna-Maija Koivisto, Helena Rantanen, Hannu Oja, Sami Pirkola, Kristian Wahlbeck, Matti Joukamaa

Kallonsisäiset verenvuodot vaativat nopeaa arviointia ja hoitoa

- Spontaanissa intraserebraalivuodossa tärkeimmät potilaan ennusteeseen vaikuttavat tekijät ovat tajunnan taso, vuodon määrä ja sijainti. Nopea diagnoosiin pääsy on olennaista, koska oireiden eteneminen ensimmäisten tuntien aikana on tavallista.

Jaana Autere, Tero Niskakangas, Juha Öhman

Transkraniaalinen magneettistimulaatio

- Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) on kivuton diagnostinen tekniikka, jolla voidaan tutkia aivojen fysiologiaa, erityisesti laskevien pyramidiaaliratojen toimintaa kajoamattomasti.

Esa Mervaala, Petro Julkunen, Sara Määttä, Mervi Könönen

Ortogeriatria - hankkeesta käytäntöön Etelä-Pohjanmaalla

- Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä käynnistettiin viisi vuotta sitten geriatrinen toiminta uutena erikoisalana. Lonkkamurtumapotilaiden moniammatillisen hoito- ja kuntoutusketjun kehittämishanke aloitti ortogeriatrisen yhteistyö.

Maria Nuotio, Pekka Jokipii, Hanna Viitanen, Pirkko Jäntti

Veren proteiinikoostumus ennakoi pre-eklampsiaa

Tutkimuksessa löydettiin uusia merkkiaineita myöhemmin kehittyvälle raskausmyrkytykselle sekä saatiin keinoja sikiön hyvinvoinnin seurantaan istukan vajaatoiminnassa.

Anna Girsén

Hiirimallilla borrelioosia vastaan

Lymen borrelioosiin sairastuneista suurin osa paranee täysin terveeksi antibioottihoidon avulla. Kuitenkin jopa 10 % oireilee suositusten mukaisesta hoidosta huolimatta. Pitkittyneen oireilun on ajateltu johtuvan mm. infektion laukaisemasta autoimmuunitaudista tai pitkittyneestä infektiosta, mutta teorioiden tueksi ei ole kyetty esittämään kiistattomia todisteita. Todennäköisesti oireilun takana onkin useampia mekanismeja.

Heta Yrjänäinen

Autoimmuunitaudit Venäjän Karjalassa ja Suomessa

Useimpien autoimmuunitautien syntyä säätelevät sekä geneettiset että elinympäristöön liittyvät tekijät. Autoimmuunitaudeille altistavia geenejä on tunnistettu jo lukuisia, mutta ympäristötekijöistä ja niiden vuorovaikutuksista riskigeeninen kanssa tiedetään paljon vähemmän.

Anita Kondrashova

Masennus, uupumus ja kyltymätön ruokahalu

Vakavasti masentunut ihminen on usein ruokahaluton ja uneton. Osa vakavasti masentuneista kärsii kuitenkin unen tarpeen ja ruokahalun voimakkaasta lisääntymisestä, joka voi johtaa myös painonnousuun. Mieliala voi myös kohota hetkellisesti myönteisiksi koetuissa tilanteissa. Tätä vähän tutkittua tilaa kutsutaan epätyypilliseksi masennukseksi. Poikkeava oirekuva voi helposti johtaa siihen, että oireistoa ei tunnisteta masennukseksi. Epätyypillisen masennustilan tunnistamiseen ja hoitamiseen tulisikin kiinnittää enemmän huomiota.

Soili Lehto

Mikä ennakoi huonoa selviytymistä aivoverenvuodosta?

Huolimatta panostuksesta hoitoon ja tutkimukseen kuolleisuus aivoverenvuotoon on pysynyt suurena: 25 % potilaista menehtyy kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja jopa puolet lähikuukausien aikana. Täsmähoitoa ei ole pystytty kehittämään, eikä leikkaushoito ei ole tuonut ratkaisua huonoon ennusteeseen. Vuodon riskitekijöistä tärkein on verenpainetauti.

Sami Tetri

Immuunipuolustuksen geenierot voivat altistaa sinuiiteille

Väitöstutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitettiin nenän ja sivuonteloiden tulehdusten ja polyyppitaudin yhteyttä komplementin C3- ja C4-tasoihin, vasta-aineiden ja niiden alaluokkien plasmapitoisuuksiin ja C4A- ja C4B-geenilukumääriin tutkimalla 287 aikuista potilasta ja 150 aikuista verrokkia.

Jari Suvilehto

Uusia menetelmiä unihäiriöiden diagnostiikkaan

Laajaa unirekisteröintijärjestelmää pidetään unihäiriöiden diagnostiikan vertailustandardina. Sillä tehdyt tutkimukset ovat melko kalliita, ja rekisteröintijärjestelmässä on paljon johtoja ja mittalaitteita, jotka voivat häiritä potilasta.

Esa Rauhala

Erityisopetusta tarvitsevien lasten tausta ja aivojen poikkeavuudet

Erityisopetukseen siirrettyjen lasten määrä on jatkuvasti kasvanut. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin perheeseen, syntymään, kasvuun ja kehitykseen liittyvien tekijöiden yhteyttä myöhemmin ilmenevään täysiaikaisen erityisopetuksen tarpeeseen kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla. Lisäksi kartoitettiin magneettikuvauksen avulla aivojen rakenteiden poikkeavuuksia ja tilavuuksia sellaisilta lapsilta ja nuorilta, joilla oli myös erityisopetuksessa opiskelevia sisaruksia ja joiden oppimishäiriön syy oli jäänyt tuntemattomaksi. Osa tutkittavista oli älyllisesti kehitysvammaisia, osalla oli lievempi kokonaiskehityksen viive ja osalla ns. erityisvaikeuksia eli oppimisvaikeuksia yhdellä tai useammalla osa-alueella. Vertailuryhmän muodostivat yleisopetuksessa opiskelevat lapset.

Minna Mannerkoski

Vaikeat hypoglykemiat voivat altistaa dementialle

Sairaalahoitoa vaativat hypoglykemiat altistavat dementialle, todettiin Kaliforniassa tehdyssä tutkimuksessa.

Kaisu Pitkälä

Rahoittaja ja lopputulos vaikuttavat tutkimuksen julkaisemiseen

Lääkeyritysten rahoittamat tutkimukset ilmestyvät muita useammin lääketieteen alan johtavissa lehdissä - tutkimusten laadusta riippumatta, osoittaa Cochrane-verkostoon kuuluvan rokotekeskuksen tekemä analyysi.

Heikki Arvilommi