Pienestä kiireestä on apua astmapotilaalle

Kliiniset havainnot pikkuhässäkän vauhtia antavasta vaikutuksesta on nyt havaittu todeksi, ainakin astmapotilailla. Stressi ja mieliala on liitetty astman pahenemisvaiheisiin, mutta nyt mekanismeista on uutta tietoa. 46 astmapotilaan ja 25 verrokin keuhkofunktioita (FEV1), mielialaa, päivittäisiä kiireitä ja uloshengitysilman typpioksidiosuutta seurattiin 3 kk ajan. Astmaa sairastavilla negatiivinen mieliala pienensi FEV1-arvoja ja lisäsi typpioksidiosuutta inflammaation merkkinä, mutta verrokeilla näin ei tapahtunut.

Katariina Korkeila

Komplikaatiot ja lääkkeiden väärinkäyttö syynä nuorten diabeteskuolemiin

Tyypin I diabetesta sairastavien nuorten kuolemanriski on selvästi suurempi kuin diabetesta sairastamattomilla samanikäisillä. Lähes puolet kuolemista liittyy akuuttiin tai krooniseen diabeteskomplikaatioon. Nyt tehdyn englantilaisen tutkimuksen mukaan lääkkeiden väärinkäyttö on nuorten diabeetikkojen keskuudessa mahdollisesti lisääntyvä ja tämän takia hoidossa huomioitava trendi.

Camilla Schalin-Jäntti

Lääkärikysely 2007:
Täydennyskoulutuksen määrä ja sen koettu riittävyys

Suomalainen lääkäri käyttää vuoden aikana keskimäärin kahdeksan päivää toimipaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen. Selvitimme, miten eri lääkäriryhmät: erikoislääkärit, terveyskeskuslääkärit ja ns. vuokralääkärit, osallistuivat toimipaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen ja pitivätkö he osallistumistaan riittävänä.

Arja Helin-Salmivaara, Mira Kajantie, Jukka Vänskä, Kristiina Patja, Ulla Anttila, Hannu Halila, Juha Pekka Turunen

Taittovirhekirurgia on riittävän turvallista

Taittovirheet, erityisesti likitaitteisuus, yleistyvät suuressa osassa maailmaa. Samanaikaisesti taittovirhekirurgia on yleistynyt räjähdysmäisesti: vuosittain maailmassa tehdään miljoonia PRK- ja LASIK-toimenpiteitä, jotka ovat yleisimmät taittovirheiden korjausmenetelmät. Näissä toimenpiteissä laserenergian avulla kudosta poistamalla sarveiskalvoa muotoillaan taittovoimakkuuden muuttamiseksi. Kuitenkin näiden menetelmien taustalla olevat kudostason mekanismit ja solubiologiset haavan paranemista käsittelevät tutkimukset perustuvat pääasiassa havaintoihin, jotka on tehty koe-eläimillä, eikä yli 10 vuoden seurantatutkimuksia sarveiskalvojen toipumisesta ole.

Jukka Moilanen

Autonomisen hermoston testit paljastavat perinnöllisen rytmihäiriövaaran

Äkillisesti lisääntynyt sympaattisen hermoston aktiivisuus lisää vakavien rytmihäiriöiden vaaraa mm. kasvattamalla ohimenevästi sydämen sähköiseen toipumisvaiheen (repolarisaation) keston alueellisia eroja. Tämän ilmiön merkitys korostuu tietyissä vakaville rytmihäiriöille altistavissa perinnöllisissä taudeissa, joissa repolarisaatio on valmiiksi poikkeava. Näille taudeille on tunnusomaista henkeä uhkaavan rytmihäiriön ilmaantumisen riski tilanteissa, joissa autonomisen hermoston toiminta muuttuu äkillisesti.

Petri Haapalahti

Neuronaalisten seroidilipofuskinoosien molekyylitausta

NCL-taudit eli neuronaaliset seroidilipofuskinoosit ovat resessiivisesti periytyviä yhden geenin sairauksia ja ilmenevät pääasiassa lapsuusiässä. NCL-taudit aiheuttavat vakavan hermosolujen tuhoutumisen keskushermoston alueella, johtaen sokeutumiseen, psykomotorisen kehityksen häiriintymiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan. Tässä väitöskirjatyössä on keskitytty kahteen suomalaiseen tautiperintöön kuuluvaan NCL-tautiin, infantiiliin NCL:n (INCL, CLN1) ja myöhäisen lapsuusiän NCL-tautiin (vLINCLFin, CLN5). INCL-taudissa palmityyliproteiini-tioesteraasia eli PPT1-entsyymiä koodittava CLN1-geeni on mutatoitunut. PPT1:n on todettu poistavan palmitaatti-rasvahappotähdettä proteiineista koeolosuhteissa, mutta sen toiminta elimistössä on vielä tuntematon. vLINCLFin-taudissa CLN5-geeni on vioittunut, mutta geenin koodittaman CLN5-proteiinin toimintaa ei toistaiseksi tunneta.

Annina Lyly

Biomateriaalin käyttö ja kuvantamismenetelmät välikorvakirurgiassa

Välikorvaleikkauksiin usein liittyvän välikorvan ja kuuloluuketjun kirurgisen rekonstruktion tavoitteena on luoda olosuhteet, jotka mahdollistavat hyvän kuulon sekä välikorvan säilymisen tulehduksettomana ja ilmapitoisena. Välikorvan rekonstruktiossa on käytetty implanttimateriaaleina perinteisesti potilaan omia kudoksia sekä tarvittaessa erilaisia hajoamattomia biomateriaaleja, mm. titaania ja silikonia. Ongelmana biomateriaalien käytössä voi olla bakteerien adherenssi eli tarttuminen vieraan materiaalin pintaan, mikä saattaa johtaa biofilmin muodostumiseen. Tämä voi aiheuttaa kroonisen, huonosti antibiootteihin reagoivan infektion kudoksessa, mikä usein käytännössä johtaa uusintaleikkaukseen ja implantin poistoon.

Lauri Peltonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030