Pienestä kiireestä on apua astmapotilaalle

Kliiniset havainnot pikkuhässäkän vauhtia antavasta vaikutuksesta on nyt havaittu todeksi, ainakin astmapotilailla. Stressi ja mieliala on liitetty astman pahenemisvaiheisiin, mutta nyt mekanismeista on uutta tietoa. 46 astmapotilaan ja 25 verrokin keuhkofunktioita (FEV1), mielialaa, päivittäisiä kiireitä ja uloshengitysilman typpioksidiosuutta seurattiin 3 kk ajan. Astmaa sairastavilla negatiivinen mieliala pienensi FEV1-arvoja ja lisäsi typpioksidiosuutta inflammaation merkkinä, mutta verrokeilla näin ei tapahtunut.

Katariina Korkeila

Kroonisen lymfaattisen leukemian ennuste paranee hitaasti

Kroonisen lymfaattisen leukemian ennuste on muuttunut Yhdysvalloissa hiljalleen parempaan suuntaa. 5 vuoden eloonjäämisennuste on parantunut 54 %:sta 61 %:iin, kun verrataan vuotta 1973 vuoteen 2004. 10 vuoden kuluttua potilaista on vastaavasti elossa 35 % aiemman 28 %:n sijasta.

Robert Paul

Automaattisesta defibrillaattorista vain harvoin hyötyä kotona

Kotona olevasta automaattisesta defibrillaattorista ei näytä olevan infarktipotilaalle yhtä paljon hyötyä kuin äkkiseltään voisi arvella.

Juhani Airaksinen

Autoimmuunitautien tuoma lymfoomariski tarkentuu

Autoimmuunitauteihin liittyy suurentunut lymfooman riski, joka tarkentuu nyt tehdyssä laajassa tutkimuksessa. Interlymph Consortium -tutkijayhteisö on selvittänyt riskiä 12 tapaus-verrokkitutkimuksen lähes 30 000 potilaan tiedoista ja hahmottanut yhteyksiä autoimmuunitautien ja lymfoomien alatyyppien välillä.

Robert Paul

Komplikaatiot ja lääkkeiden väärinkäyttö syynä nuorten diabeteskuolemiin

Tyypin I diabetesta sairastavien nuorten kuolemanriski on selvästi suurempi kuin diabetesta sairastamattomilla samanikäisillä. Lähes puolet kuolemista liittyy akuuttiin tai krooniseen diabeteskomplikaatioon. Nyt tehdyn englantilaisen tutkimuksen mukaan lääkkeiden väärinkäyttö on nuorten diabeetikkojen keskuudessa mahdollisesti lisääntyvä ja tämän takia hoidossa huomioitava trendi.

Camilla Schalin-Jäntti

Pimekrolimuusi rauhoittaa kortikosteroidivoiteesta aiheutuvan ruusufinnin

Pimekrolimuusi näyttää rauhoittavan kortikosteroidivoiteen laukaiseman ruusufinnin aiheuttamaa punoitusta.

Sirkku Peltonen

Diabetes yleistyy suomalaislapsilla nopeasti

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut Suomessa 25 vuodessa. Eniten ilmaantuvuus lisääntyy alle 4-vuotiaiden lasten joukossa.

Marjo Renko

Rattijuoppo on yhä useammin 18-vuotias

Tutkimuksessa selvitettiin epäiltyjen rattijuopumustapausten lukumäärää ja väestöön suhteutettua ilmaantuvuutta iän ja sukupuolen mukaan yhdeksäntoista vuoden ajanjaksolta 1989-2007. Ilmiötä tarkasteltiin yhdessä alkoholinkulutuksen muutosten kanssa.

Antti Impinen, Ossi Rahkonen, Karoliina Ojaniemi, Pirjo Lillsunde, Eero Lahelma, Aini Ostamo

Silmänpohjan nesteinen ikärappeuma: mitä tiedämme lasiaisen sisäisestä angiogeneesin estosta?

Silmänpohjan nesteinen ikärappeuma on merkittävin näkövammaisuuden aiheuttaja Suomessa. Sairauden nopean etenemisen vuoksi hoito on aloitettava kiireellisesti, yleensä kolmen viikon sisällä.

Tapani Palosaari, Eeva Mäkinen, Marko Kataja, Pirjo Räsänen, Minna Kaila, Hannu Uusitalo

Masentuneella voi olla tyypin II kaksisuuntainen mielialahäiriö

Tyypin II kaksisuuntainen mielialahäiriö on sairaus, jossa toistuvat vakava jaksoittain masennus ja hypomania.

Outi Mantere

Akromegaliapotilaan leukamuutosten kirurginen hoito

Akromegalia on kasvuhormonin liikaerityksestä johtuva oireyhtymä, jolle on ominaista luisten kärkijäsenten eli akrojen kasvu. Silmiinpistävimmät muutokset nähdään kasvoissa, käsissä ja jaloissa.

Janne Väisänen, Olavi Ukkola, Kyösti Oikarinen

Lääkärikysely 2007:
Täydennyskoulutuksen määrä ja sen koettu riittävyys

Suomalainen lääkäri käyttää vuoden aikana keskimäärin kahdeksan päivää toimipaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen. Selvitimme, miten eri lääkäriryhmät: erikoislääkärit, terveyskeskuslääkärit ja ns. vuokralääkärit, osallistuivat toimipaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen ja pitivätkö he osallistumistaan riittävänä.

Arja Helin-Salmivaara, Mira Kajantie, Jukka Vänskä, Kristiina Patja, Ulla Anttila, Hannu Halila, Juha Pekka Turunen

Arviointimittari kuvaa käytännön oppimisympäristön ja ohjauksen laatua

Lähes puolet lääkäreistä kokee, että harjaantuminen kliiniseen työhön peruskoulutuksen aikana on ollut liian vähäistä.

Mikko Saarikoski, Riitta Meretoja, Helena Leino-Kilpi

Taittovirhekirurgia on riittävän turvallista

Taittovirheet, erityisesti likitaitteisuus, yleistyvät suuressa osassa maailmaa. Samanaikaisesti taittovirhekirurgia on yleistynyt räjähdysmäisesti: vuosittain maailmassa tehdään miljoonia PRK- ja LASIK-toimenpiteitä, jotka ovat yleisimmät taittovirheiden korjausmenetelmät. Näissä toimenpiteissä laserenergian avulla kudosta poistamalla sarveiskalvoa muotoillaan taittovoimakkuuden muuttamiseksi. Kuitenkin näiden menetelmien taustalla olevat kudostason mekanismit ja solubiologiset haavan paranemista käsittelevät tutkimukset perustuvat pääasiassa havaintoihin, jotka on tehty koe-eläimillä, eikä yli 10 vuoden seurantatutkimuksia sarveiskalvojen toipumisesta ole.

Jukka Moilanen

Syöttösoluilla on tärkeä rooli aivoinfarktin aiheuttamissa vaurioissa

Valtimotukoksesta aiheutuneen aivoinfarktin ennuste on viime vuosina huomattavasti parantunut liuotushoidon ansioista. Liuotushoito ei kuitenkaan sovellu kaikille potilaille aivoverenvuodon riskin takia. Jos aivoinfarkti johtuu primaarisesta aivoverenvuodosta, ennuste on tunnetusti huono ja hoitokeinot lähes olemattomat.

Daniel Strbian

Sytokiinien vapautuminen epileptisten kohtausten jälkeen

Epileptiseen sarjakohtaukseen on osoitettu koe-eläinmalleissa liittyvän sytokiinien ilmentymisen lisääntyminen ja vapautuminen lähinnä hermoston tukisoluista. Ilmentymisen ja vapautumisen on katsottu liittyvän toisaalta hermoston sähköiseen purkaukseen ja toisaalta sen seurauksena syntyvään hermokudostuhoon.

Kai Lehtimäki

Autonomisen hermoston testit paljastavat perinnöllisen rytmihäiriövaaran

Äkillisesti lisääntynyt sympaattisen hermoston aktiivisuus lisää vakavien rytmihäiriöiden vaaraa mm. kasvattamalla ohimenevästi sydämen sähköiseen toipumisvaiheen (repolarisaation) keston alueellisia eroja. Tämän ilmiön merkitys korostuu tietyissä vakaville rytmihäiriöille altistavissa perinnöllisissä taudeissa, joissa repolarisaatio on valmiiksi poikkeava. Näille taudeille on tunnusomaista henkeä uhkaavan rytmihäiriön ilmaantumisen riski tilanteissa, joissa autonomisen hermoston toiminta muuttuu äkillisesti.

Petri Haapalahti

Antibioottien käytön rajoittaminen on helpottanut helikobakteerin hoitoa Suomessa

Helikobakteerin hoito on helpompaa Suomessa kuin monissa muissa maissa, koska tärkeintä bakteerin häätämiseen tarvittavaa antibioottia käytetään maltillisesti muiden sairauksien hoidoissa. Toiseksi yleisin antibiootti tehoaa bakteeriin melko huonosti erityisesti naisilla, koska antibioottia käytetään myös gynekologisten infektioiden hoitoon.

Tarmo Koivisto

Neuronaalisten seroidilipofuskinoosien molekyylitausta

NCL-taudit eli neuronaaliset seroidilipofuskinoosit ovat resessiivisesti periytyviä yhden geenin sairauksia ja ilmenevät pääasiassa lapsuusiässä. NCL-taudit aiheuttavat vakavan hermosolujen tuhoutumisen keskushermoston alueella, johtaen sokeutumiseen, psykomotorisen kehityksen häiriintymiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan. Tässä väitöskirjatyössä on keskitytty kahteen suomalaiseen tautiperintöön kuuluvaan NCL-tautiin, infantiiliin NCL:n (INCL, CLN1) ja myöhäisen lapsuusiän NCL-tautiin (vLINCLFin, CLN5). INCL-taudissa palmityyliproteiini-tioesteraasia eli PPT1-entsyymiä koodittava CLN1-geeni on mutatoitunut. PPT1:n on todettu poistavan palmitaatti-rasvahappotähdettä proteiineista koeolosuhteissa, mutta sen toiminta elimistössä on vielä tuntematon. vLINCLFin-taudissa CLN5-geeni on vioittunut, mutta geenin koodittaman CLN5-proteiinin toimintaa ei toistaiseksi tunneta.

Annina Lyly

Biomateriaalin käyttö ja kuvantamismenetelmät välikorvakirurgiassa

Välikorvaleikkauksiin usein liittyvän välikorvan ja kuuloluuketjun kirurgisen rekonstruktion tavoitteena on luoda olosuhteet, jotka mahdollistavat hyvän kuulon sekä välikorvan säilymisen tulehduksettomana ja ilmapitoisena. Välikorvan rekonstruktiossa on käytetty implanttimateriaaleina perinteisesti potilaan omia kudoksia sekä tarvittaessa erilaisia hajoamattomia biomateriaaleja, mm. titaania ja silikonia. Ongelmana biomateriaalien käytössä voi olla bakteerien adherenssi eli tarttuminen vieraan materiaalin pintaan, mikä saattaa johtaa biofilmin muodostumiseen. Tämä voi aiheuttaa kroonisen, huonosti antibiootteihin reagoivan infektion kudoksessa, mikä usein käytännössä johtaa uusintaleikkaukseen ja implantin poistoon.

Lauri Peltonen