Pneumokokki iskee sydämeen

Aikuisen vakavaan keuhkokuumeeseen liittyy sydänongelmia, kuten vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä ja infarkteja, tutkimusten mukaan lähes joka viidennellä sairaalapotilaalla. Valtaosa komplikaatioista ilmenee ensimmäisen viikon aikana, mutta kuolleisuus on toipilaillakin noin kaksinkertainen seuraavan vuoden ajan. Selitykseksi on tarjottu infektioon liittyvää rasitusta ja immuunivastetta, mukaan lukien proinflammatoriset sytokiinit. Nyt pneumokokin, yleisimmän keuhkokuumeen aiheuttajan, on todettu suoraan pesiytyvän ovelalla tavalla sydämeen ja tappavan sydänlihassoluja.

Heikki Arvilommi

Miten hoitaa myeloomaa kun kantasolusiirto ei ole vaihtoehto?

Autologisen kantasolusiirron ulkopuolelle jäävät nuoret ja huonokuntoiset sekä yli 70-vuotiaat myeloomapotilaat. Tuolloinkin täydellinen hoitovaste on saavutettavissa, mutta useimmiten kovin lyhytaikaisesti. Tutkimuksessa vertailtiin uuden ja vanhan hoitomuodon tehoa keskenään.

Markku Vesanen

G-pisteeseen liittyvät uskomukset ja bisnesajattelu lisääntymässä

Keskustelu vaginan etuseinässä olevasta eroottiselle halulle ja orgasmille tärkeästä G-pisteestä on aika ajoin herännyt Gräfenbergin 1950-luvulla esittämästä ajatuksesta alkunsa saaneena. Tieteellisesti vakuuttavaa anatomista tai fysiologista näyttöä asiasta on kaivattu. Nyt vihdoin löytyi onnekas tutkijaryhmä, joka esittää löytäneensä G-pisteen histologiset ja immunohistokemialliset piirteet. Kyseessä on vaginan etuseinässä, noin 4,5 cm päässä virtsaputken ulkosuusta sijaitseva 7 mm:n pituinen alue, joka poikkeaa muusta ympärillä olevasta vaginan seinämästä. Tutkijat kutsuvat tätä 2 mm:n paksuista aluetta G-pistekompleksiksi. Se sijaitsee jommallakummalla puolella virtsaputkea. Pääosa siitä on laskimoita, joita ruokkii muutama pienempi valtimo arteriovenoosista malformaatiota muistuttaen. Merkittävänä tutkijat pitävät havaintoaan siitä, että alueella on hermokimppuja ja ganglioita, ja koko kompleksia ympäröi kehämäisiä ja pitkittäisiä lihassäikeitä. Varsinaista erektiilistä kudosta ei havaittu.

Pertti Kirkinen

Huimauspotilaan kliininen tutkiminen

Yleisyydestään huolimatta huimauksen etiologian selvittäminen voi olla vaativa tehtävä kokeneellekin kollegalle.

Jaana Korpela, Riina Niemensivu

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset - milloin ja miten?

Kuvantamistutkimuksia tarvitaan vain pienelle osalle kaikista huimauspotilaista.

Johanna Pekkola, Riste Saat

Korvaperäisen huimauksen patofysiologia ja hoito

Korvaperäisen huimauksen patofysiologia perustuu pääasiassa vestibulo-okulaarisen heijasteen häiriöön, josta on usein merkkinä tasapainoelimen tai sen osan virhetoiminnan laukaisema nystagmus.

Topi Jutila, Timo P. Hirvonen

Aivoverenkiertohäiriöt ja huimaus

Huimaus on erittäin yleinen oire, jonka taustalta ei yleensä löydy aivoverenkiertohäiriötä.

Jori Ruuskanen

Ikähuimaus ja tasapainon hallinta

Ikähuimausta esiintyy noin 30 %:lla yli 70-vuotiaista, ja yli 85-vuotiaista laitosasukkaista sitä esiintyy lähes 70 %:lla.

Ilmari Pyykkö, Pirkko Jäntti

Nilkkamurtuman leikkaushoidon komplikaatioita voidaan vähentää

Väitöskirjatutkimuksessa kartoitettiin nilkkamurtuman leikkaushoitoon liittyviä komplikaatiota Töölön sairaalan nilkkamurtuma-aineiston pohjalta. Tutkimusaineisto käsittää kaikki Töölön sairaassa 2002-2011 leikatut 5 123 nilkkamurtumapotilasta. Tutkimuksessa selvitettiin yleisimmät välittömään uusintaleikkaukseen johtaneet leikkaustekniset virheet, sekä leikkaushaavan syvälle infektiolle altistavat merkittävimmät riskitekijät. Lisäksi arvioitiin syvän infektion aiheuttamien pehmytkudospuutosten johdosta tehtyjen kielekeleikkausten tuloksia, sekä infektoituneen nilkkamurtuman hoidon epäonnistumiselle altistavia tekijöitä.

Mikko Ovaska

Itsemurhien ja itsemurhayritysten ajallinen yhteys säätekijöihin

Väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, onko Suomen itsemurhakuolleisuudella ja säätekijöillä ajallista yhteyttä toisiinsa. Suomen itsemurhatilastoja verrattiin päivittäisiin, kuukausittaisiin ja vuosittaisiin säätekijöihin 1969-2010 koko Suomessa ja erikseen Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa.

Laura Hiltunen

Pitkittäistutkimus äidin masennusoireiden ja lapsen psykososiaalisen kehityksen yhteyksistä

Väitöskirja on osa vuonna 1989 alkanutta pitkittäistutkimusta. Alkuperäinen aineisto koostui 349:stä satunnaisesti valitusta normaaliväestöön kuuluvasta esikoistaan odottavasta naisesta. Aineisto kerättiin tamperelaisista äitiysneuvoloista. Myöhemmät tutkimusvaiheet toteutuivat lasten 2 kuukauden, 6 kuukauden, 4-5 vuoden, 8-9 vuoden sekä 16-17 vuoden iässä.

Marie Korhonen

Verkkoavusteiset transvaginaaliset leikkaustekniikat gynekologiassa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin takautuvasti 403 potilaan aineistosta verkon eroosioiden määrä niillä potilailla, joilla oli käytetty tiivistä, pienireikäistä multifilamenttiverkkoa tai suurreikäistä monofilamenttiverkkoa. TVT- ja TOT-menetelmiä verrattiin 100 potilaan satunnaistetussa ja kontrolloidussa työssä, jossa subjektiivinen teho selvitettiin yleisessä kliinisessä käytössä olevan arviointilomakkeen avulla.

Virva Nyyssönen

Katepsiini K, keuhkojen kehitys ja vastasyntyneen krooninen keuhkovaurio

Katepsiini K on voimakas keuhkoista löydetty proteaasi, joka hajottaa kollageeni- ja elastiiniproteiineja. Keuhkovauriomalleissa on viime aikoina todettu proteaasiaktiviteetin muutoksia, jotka saattavat olla haitallisia keuhkojen kehittymiselle. Proteiineja pilkkovien proteaasien rooli keuhkojen kehittymisessä on kuitenkin vielä epäselvä.

Jonni Knaapi

Tuloksia lonkan tekonivelleikkauksista

Lonkan tekonivelleikkaus on yksi kustannustehokkaimmista lääketieteellisistä toimenpiteistä. Oikein valituilla potilailla se nostaa selvästi elämänlaatua. Tekonivelleikkauksiin liittyy kuitenkin mahdollisia komplikaatioita. Erityisesti viime aikoina puhuttaneisiin metalliliukupintaisiin lonkkatekoniveliin liittyy ongelmia.

Inari Kostensalo

Kortisoni lievittää syöpäpotilaan väsymystä ja parantaa ruokahalua

Lyhytkestoinen kortisonihoito helpottaa syövän aiheuttamia yleisoireita, mutta kipuun ja kipulääkkeen käyttöön sillä ei näytä olevan vaikutusta.

Sirkku Jyrkkiö

Vanhuksen hyperkolesterolemian hoito

Perinteisesti lääketutkimuksissa on suljettu pois kaikkein iäkkäimmät. Siten yli 80-vuotiaiden hyperkolesterolemian hoidosta ei ole olemassa satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia. Tuskinpa niitä enää tuleekaan, sillä statiinihoito on käypää hoitoa, eikä ole eettisesti perusteltua hoitaa enää ketään lumeella. Miten sitten hoitaa kaikkein iäkkäimpiä sydän- ja verisuonitautipotilaita, kun näyttöä ei ole? Voittaako hyöty haitat?

Kaisu Pitkälä

Autologisen kantasolusiirron asema ei horju myelooman hoidossa

Varttuneempien työikäisten myeloomapotilaiden hoito alkaa modernilla lääkeyhdistelmällä ja päätyy omien kantasolujen turvin toteutettuun suuriannoksiseen melfalaanihoitoon eli autologiseen kantasolusiirtoon, ellei vasta-aiheita ole. Uusien lääkkeiden myötä parantuneet hoitovasteet ovat saaneet arvioimaan uudelleen tätä hoitolinjausta.

Marko Vesanen

Lisääkö ASA tai klopidogreeli vuotoa laparoskooppisessa sappikirurgiassa?

Asetyylisalisyylihappoa (ASA) ja klopidogreelia käytetään nykyään viljalti ehkäisemään sydän- ja verisuonitapahtumia. Molemmat lääkkeet estävät verihiutaleiden aggregaatiota ja lisäävät jonkun verran vuotovaaraa (mustelmia) kirurgisissa toimenpiteissä. Lääkkeiden vaikutus on palautumaton ja kestää koko verihiutaleiden eliniän (5-9 vrk), joten useat kirurgit tauottavat nämä lääkkeet viikoksi ennen leikkausta. Näin suosittelee myös tuore yhdysvaltalainen yleiskatsaus (1).

Hannu Paajanen

Tulehduksellisen selkäsairauden diagnostiikka ja hoito

Tulehduksellinen selkäkipu on kroonisen selkäkivun erityismuoto, joka liittyy reumaattisiin spondylartriitteihin. Tulehduksellisen kivun määritelmä täyttyy avoterveydenhuollon kroonisista selkäkipupotilaista noin 5 %:lla.

Markus Paananen, Eeva Alasaarela, Petra Elo, Ilkka Hannila, Jaro Karppinen, Markku Kauppi, Leena Laasonen, Martina Lohman, Riitta Luosujärvi, Raija Mikkonen, Jaakko Niinimäki, Leena Paimela, Irma Soini, Jani Takatalo, Krista-Liisa Vidqvist, Dan Nordström

Polyneuropatia - oireista täsmädiagnoosiin

Polyneuropatia on ääreishermoston etenevä sairaus, jonka oireet heikentävät merkittävästi elämänlaatua ja toimintakykyä.

Johanna Palmio, Mari Auranen