Väestövastuusta listautumismalliin Vantaalla

Vantaan listautumismallissa on tavoitteena tarjota omalääkäri ensisijaisesti iäkkäille, pitkäaikaissairaille ja paljon terveyspalveluja käyttäville potilaille. Listautumiskriteereiksi sovittiin 1) pitkäaikaissairaus pysyvänä diagnoosina, 2) vähintään 7 käyntiä lääkärin vastaanotolla kahden edellisen vuoden aikana tai 3) vähintään 75 vuoden ikä. Tässä tutkimuksessa kuvataan Vantaan listautumismalli sekä verrataan listautumiskriteerit täyttäviä potilaita väestövastuujärjestelmän mukaisen perusvastuuväestön potilaisiin.

Sirkku Vuorma, Tuomas Koskela

Vuorokausiverenpaineen määrittämisestä hyötyä metabolisissa häiriöissä

Tavallisesti yöaikainen verenpainetaso laskee 10 % tai enemmän päiväaikaiseen verenpainetasoon nähden. Verenpaineen lasku voi kuitenkin jäädä puutteelliseksi. Tämän nondipping-ilmiön on todettu lisäävän sydän- ja verisuonisairastuvuuden riskiä. Kaulavaltimoseinämän paksuuntumaa on pidetty merkkinä varhaisesta valtimosairaudesta, ja maksan rasvakertymä katsottu osaksi metabolista oireyhtymää.

Riitta-Liisa Vasunta

Kaksi geneettistä tunnistetta eturauhassyövän vaikeusasteelle

Eturauhassyöpäpotilaiden hoidon räätälöimiseen ja lääkehoidon kehityksen nopeuttamiseen tarvittavista luotettavista biomarkkereista on huutava pula. Todennäköisiltä edistysaskeleilta vaikuttavat sekä brittiläisen että yhdysvaltalaisen tutkimusryhmän selvittämät geenitunnisteet, joiden avulla on mahdollista arvioida kastraatioresistenttiä eturauhassyöpää sairastavien potilaiden ennuste.

Ossi Lindell

Naiset arvioivat realistisesti kosmeettisen vulvakirurgian tarpeensa

Amerikkalaiset naiset arvioivat varsin realistisesti ulkosynnyttimiensä kosmeettista tilaa ja tarvetta kosmeettiseen vulvakirurgiaan. Tutkimuksessa noin 400 tervettä naista arvioi 30 kuvamallin perusteella omaa anatomiaansa ja ilmaisi toiveensa, millaisen ulkosynnyttimien rakenteen he asettaisivat kosmeettisesti parhaaksi. Ammatti-ihmisen mielestä kaikki kuvamallit olivat normaalivariaation piirissä.

Pertti Kirkinen

Tupakoinnin lopettaminen Suomessa 1997-2007
Vain kolmasosa saa lopettamiskehotuksen terveydenhuollosta

Tupakoinnin rajoittaminen lainsäädännön avulla on ollut menestyksekästä, mutta tupakoinnin ­lopettamisen tukemisessa olemme monia maita jäljessä. Tutkimuksessa tarkastellaan tupakoijien terveydenhuollosta saamia tupakoinnin lopettamiskehotuksia vuosina 1997 ja 2007. Lisäksi tutkitaan väestötason muutoksia halukkuudessa ja yrityksissä lopettaa tupakointi sekä uskossa sen onnistumiseen.

Hanna Ollila, Kristiina Patja, Ulla Broms, Tellervo Korhonen, Ari Haukkala, Jaakko Kaprio

Aivoverenvuoto­potilaiden ennuste parantunut Pohjois-Pohjanmaalla

Vaikka varfariinin käyttö on miltei nelinkertaistunut, sen käyttöön liittyvien aivoverenvuotojen määrä on Pohjois-Pohjanmaalla vähentynyt väitöstutkimuksen mukaan. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa varfariinin käytön lisääntymisen on todettu päinvastoin lisänneen siihen liittyvien aivoverenvuotojen määrää. Todennäköisesti potilaiden valinta ja varfariinihoidon seuranta ovat Pohjois-Pohjanmaalla onnistuneet paremmin kuin aiemmin, selittäen havaintojen eron.

Juha Huhtakangas

Musiikki synnyttää magnetoenkefalo­grafialla mitattavia jatkuvaisvasteita

Kahdesta toimivasta korvasta on selvää hyötyä ihmiselle, vaikka monien äänien havaitseminen onnistuukin varsin hyvin yhden korvan avulla. Esimerkiksi äänten paikallistaminen sekä puheen ymmärtäminen meluisassa ja kaikuvassa ympäristössä pohjautuvat pitkälti vasemmasta ja oikeasta korvasta tulevien hieman erilaisten viestien väliseen vuorovaikutukseen aivoissa. Tämän ns. binauraalisen vuorovaikutuksen merkitys ja hermostollinen perusta tunnetaan toistaiseksi kuitenkin varsin huonosti.

Satu Lamminmäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030