Kuntoutuksen vaikuttavuutta pitää mitata luotettavasti

Hyvään kuntoutuskäytäntöön liittyy toiminnan arviointi ja tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen luotettavilla menetelmillä. Kuntoutuskäytössä on mittareita, joiden erottelukyvystä ja toimivuudesta kuntoutuksen tavoitteiden toteutumisen seurannassa ei ole tutkittua tietoa. Elämänlaatu ja erityisesti terveyteen liittyvä elämänlaatu on yleistynyt kuntoutuksen vaikuttavuuden mittarina. Sen mittaamiseen on useita vaihtoehtoja.

Mika Pekkonen

Tuntoaivokuoren toiminta ja kehitys vastasyntyneillä ja CP-vammaisilla

Lääketieteellisen teknologian kehitys on vasta viime vuosina mahdollistanut lasten aivotoiminnan tarkan, objektiivisen tutkimuksen. Näin ollen esimerkiksi aistiärsykkeiden aivoprosessoinnista vastasyntyneillä tiedetään varsin vähän, samoin kuin monien aivotoimintojen kehittymisestä lapsen kasvaessa. Myös ymmärrys erilaisten aivovaurioiden vaikutuksesta kehittyviin aivoihin on puutteellista.

Päivi Nevalainen

Vanhuksen sekavuustilaa on vaikea hoitaa

Vanhuksen sekavuustilan satunnaistettuja, kontrolloituja hoitotutkimuksia on toistaiseksi tehty vain muutamia. Suomessa tehdyssä hoitotutkimuksessa on saatu toistaiseksi parhaita tuloksia: geriatrisella kokonaisvaltaisella arvioinnilla ja yksilöllisellä hoidolla delirium saatiin lyhenemään ja potilaiden elämänlaatu paranemaan. Kuitenkin vaikuttavuus koviin päätetapahtumiin, kuten kuolleisuuteen tai laitoksiin joutumisiin, jäi osoittamatta.

Kaisu Pitkälä

Isot sydäninfarktit yhä harvinaisempia 2000-luvulla

Isot sydäninfarktit ovat vähentyneet nopeasti 2000-luvulla ja infarktien ennustekin on parantunut, ilmenee tuoreesta amerikkalaisesta selvityksestä.

Juhani Airaksinen

Lupaava sepsistutkimus keskeytettiin

Lupaavana pidetystä TAK-242-molekyylistä ei näytäkään olevan apua sepsiksen hillitsemiseen. Asiaa selvittänyt satunnaistettu, lumekontrolloitu ja kaksoissokkoutettu monikeskustutkimus keskeytettiin tulosten perusteella, kun vasta noin neljäsosa suunnitelluista potilaista oli rekrytoitu mukaan. Ensisijaisena tavoitteena oli selvittää TAK-242-molekyylin vaikutukset IL-6-tasoon ja toissijaisesti IL-6-tason laskun vaikutus 28 päivän kuolleisuuteen. Hypoteesina oli, että molekyyli laskee IL-6-tasoa ja siten parantaa kuolleisuutta, mutta näin ei tapahtunut.

Sanna Hoppu

Mikroskooppikuvia sepelvaltimon sisältä

Optinen koherenssitomografia (OCT) on tullut vauhdilla sepelvaltimon sisäiseen kuvantamiseen. Menetelmä antaa yhdellä alle 3 sekunnin vedolla histologisen tarkan (resoluutio 12-19 mikrometriä) kuvan kokonaisen sepelvaltimopäähaaran alueelta ulottuen noin 2 mm:n syvyyteen suonen sisäpinnalta. OCT on luotettavin menetelmä plakkirepeämien, suonen sisäisten trombien ja stenttiongelmien toteamiseen.

Juhani Airaksinen

Jalostettua täsmähoitoa krooniseen myelooiseen leukemiaan

Uudet toisen polven tyrosiinikinaasin estäjät ovat tehokkaampia kroonisen myelooisen leukemian (KML) ensilinjan hoidossa kuin edeltäjänsä imatinibi.

Marko Vesanen

Diabeetikoilla yhä suuri ylikuolleisuus muuhun väestöön verrattuna

Diabetesta sairastavien määrä lisääntyy Suomessa. Samanaikaisesti sekä koko väestön että diabeetikoiden kuolleisuus on jatkuvasti pienentynyt, mutta diabeetikoiden kuolleisuuden on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan suuri verrattuna muun väestöön kuolleisuuteen. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää diabeetikoiden kuolleisuudessa tapahtuneita muutoksia vuosina 1996-2007 ja tarkastella diabeetikoiden ylikuolleisuutta eri kuolinsyihin.

Erja Forssas, Reijo Sund, Kristiina Manderbacka, Martti Arffman, Pirjo Ilanne-Parikka, Ilmo Keskimäki

Diabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin Taudin ilmaantuvuus pieneni D2D-hankkeessa

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman Dehkon 2D-hanke (D2D) toteutettiin viidessä sairaanhoitopiirissä vuosina 2003-2007. Sen tavoitteena oli tehostaa tyypin 2 diabeteksen riskihenkilöiden tunnistamista ja kehittää sekä arvioida suuren riskin henkilöille perusterveydenhuollossa annettavaa elämäntapaneuvontaa.

Timo Saaristo, Leena Moilanen, Jari Jokelainen, Heikki Oksa, Eeva Korpi-Hyövälti, Juha Saltevo, Mauno Vanhala, Leo Niskanen, Markku Peltonen, Jaakko Tuomilehto, Matti Uusitupa, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyydessä on selviä alueellisia eroja SuomessaD2D-hankkeen tuloksia

Kansallisen diabetesohjelman Dehkon tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke, D2D, toteutettiin viidessä sairaanhoitopiirissä vuosina 2003-2007. Tässä artikkelissa käsittelemme lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyyttä ja alueellisia eroja Suomessa D2D-hankkeen loppuvaiheessa.

Titta Salopuro, Timo Saaristo, Eeva Korpi-Hyövälti, Heikki Oksa, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Juha Saltevo, Mauno Vanhala, Leo Niskanen, Elena Moltchanova, Jouko Sundvall, Jaakko Tuomilehto, Matti Uusitupa, Markku Peltonen

Diabetesrekisteri alueellisena hoidonhallintajärjestelmänä

- Terveydenhuollossa kerätään paljon tietoa, mutta tiedon hyödynnettävyys on puutteellista.

Kari Harno, Esa-Matti Tolppanen, Seppo Ranta, Lasse Suominen

Lääkäri 2008 - uusinta tutkimustietoa lääkäreistä: Nuoren lääkärin vanhemmat yhä useammin lääkäreitä

Lääkäri 2008 -tutkimus on jatkoa tutkimuksille Nuori lääkäri 88, Lääkäri 93, Lääkäri 98 ja Lääkäri 2003. Yhteiskunnassa ja terveydenhuollossa on 20 vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka ovat heijastuneet lääkärien työskentelyolosuhteisiin ja sijoittumiseen työmarkkinoilla. Myös lääkärikunnan demografinen rakenne on muuttunut.

Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Jukka Vänskä, Irma Virjo, Hannu Halila, Mauri Isokoski, Juho Ruskoaho, Santero Kujala, Kari Mattila

Sidonnaisuudet vähentävät tutkimusten uskottavuutta

Taloudelliset sitoumukset heikentävät tutkimustulosten laatua, uskovat sekä lääkärit, potilaat että tutkimusten osanottajat. Potilaat myös totesivat, että taloudelliset sitoumukset vaikuttavat lääkärien ja tutkijoiden ammatilliseen käyttäytymiseen, ja tämän takia sidonnaisuudet pitäisi ilmoittaa.

Katariina Korkeila

Milloin erlotinibia ylläpitohoidoksi keuhkosyöpäpotilaalle?

Keuhkosyövän ensilinjan solunsalpaajahoidon jälkeen annettu erlotinibi ylläpitohoitona hidastaa taudin etenemistä yhdellä viikolla. Vaikka ero lumelääkkeeseen verrattuna oli satunnaistetussa asetelmassa tilastollisesti merkitsevä, sitä ei voi tulkita kliinisesti merkittäväksi tulokseksi.

Sirkku Jyrkkiö

Isäkin voi masentua synnytyksen jälkeen

Isien masentuneisuus äidin raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen ei ole harvinaista, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.

Raimo K. R. Salokangas

Siltahoito joutaa taka-alalle?

Siltahoito näyttää aiheuttavan runsaasti vuotoja sydäntoimenpiteissä.

Juhani Airaksinen

Malarian riskiryhmät pysyneet jokseenkin samoina Suomessa

Loppuvuonna 2008 14 suomalaista matkailijaa sai falciparum-malariatartunnan Gambiasta, kun taas vuonna 2009 ei Gambiasta tuotu yhtään malariaa. Yksikään falciparum-malariaan sairastuneista ei ollut käyttänyt asianmukaista estolääkitystä.

Heli Siikamäki

Fentanyylilaastarien käyttö kotona asuvien vanhusten hoidossa herättää huolta

Vahvojen opioidien käyttö on lisääntynyt Euroopassa nopeasti viime vuosina. Vahvoista opioideista tehokkaimman ja selektiivisimmän fentanyylin käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Tutkimuksessa selvitettiin vahvojen opioidien, erityisesti fentanyylilaastarien, kotona asuvien käyttäjien määriä vuonna 2008 luokiteltuna ikä- ja sukupuoliryhmittäin, käyttöaiheittain ja sairaanhoitopiireittäin.

Jouni Ahonen, J. Simon Bell, Sirpa Hartikainen

Kivulias lonkka ei aina merkitse artroosia

- Lonkan lateraalinen kipu johtuu yleensä pakaralihasten ison sarvennoisen kiinnityskohtien tulehduksesta ja on hoidettavissa konservatiivisesti.

Matti Seppänen, Ari Itälä, Keijo Mäkelä, Jari Mokka, Petri Virolainen

Hyperkalsemia - mitä tehdä?

- Yleisin hyperkalsemian aiheuttaja avohoidon potilailla on primaarinen hyperparatyreoosi, jonka tavallisin syy on lisäkilpirauhasen adenooma.

Päivi Hannula