Tieto painoindeksin ja kuolleisuuden yhteyksistä tarkentuu

Millainen paino edistää parhaiten terveyttä ja pitkää ikää? Tämä kysymys kiinnostaa niin terveydenhuollon ammattilaisia, tutkijoita kuin suurta yleisöäkin. Päivitettyä tietoa asiasta löytyy JAMAssa julkaistusta systemaattisesta katsauksesta. Siihen koottiin 97 tutkimusta, joissa voitiin tehdä päätelmiä painon, painoindeksin, liikalihavuuden ja kuolleisuuden yhteyksistä. Koko aineistoon kuului 2,9 miljoonaa potilasta, ja heistä 270 000 kuoli seurantojen aikana.

Helena Liira

D-vitamiinin puutos on yleistä suomalaisessa aikuisväestössä - D2D-väestötutkimus 2007

D-vitamiinin puutos on yhdistetty useiden kroonisten sairauksien riskiin. Melko harvassa ­tutkimuksessa on kuitenkaan huomioitu D-vitamiiniin yhdistyviä tekijöitä, joten todellisen pato­fysiologisen yhteyden olemassaolo on epävarmaa. Joidenkin suomalaisten väestöryhmien D-vitamiinitilannetta on selvitetty useissa tutkimuksissa, mutta tarkkaan ei tiedetä, kuinka yleistä D-vitamiinin puutos on suomalaisilla aikuisilla. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin seerumin 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuuteen [S-25(OH)D] yhdistyviä fyysisiä ja elämäntapoihin liittyviä tekijöitä sekä selvitettiin D-vitamiinin puutoksen yleisyyttä suomalaisessa väestötutkimusaineistossa.

Maija Miettinen, Leena Kinnunen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Eeva Korpi-Hyövälti, Leo Niskanen, Heikki Oksa, Timo Saaristo, Jouko Sundvall, Jaakko Tuomilehto, Mauno Vanhala, Matti Uusitupa, Markku Peltonen

Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle?

Masennusperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on merkittävä kansantaloudellinen ongelma, jonka korjaamiseksi on viime vuosina käynnistetty monenlaisia toimenpiteitä sekä terveyden­huollossa, työpaikoilla että sosiaalivakuutuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista hoitoa masennusdiagnoosilla työkyvyttömyyseläke-etuuksia hakevat potilaat ovat saaneet masennustilaansa.

Kirsi Suominen, Kerstin Kronqvist, Kaija Karjalainen, Kaj Husman, Leena Katila-Keso, Maija Haanpää

Lonkkamurtumapotilaiden arviointi geriatrian poliklinikalla

Vaikka lonkkamurtumapotilaalla on suurentunut riski kaatua uudestaan ja saada uusi lonkkamurtuma, toteutuvat kaatumisten ja uusien murtumien ehkäisy huonosti. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kaatumisten riskitekijöiden esiintyvyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa niihin geriatrian poliklinikalla toteutetussa lonkkamurtumapotilaiden kokonaisvaltaisessa arvioinnissa.

Maria Korpi, Tiina Luukkaala, Pirkko Jäntti, Esa Jämsen, Sirkka-Liisa Tuurihalme, Anneli Risku, Kaisu Haanpää, Pekka Jokipii, Maria Nuotio

Lähetepotilaiden etähoito erikoissairaanhoidossa onnistuu

Erikoissairaanhoidon lääkäripula ja kolmen kuukauden hoitotakuu ovat johtaneet mahdottomaan yhtälöön. Ongelmaa on yritetty ratkaista mm. ostopalvelulääkärien ja iltaisin tehtävän lisätyön avulla. Perusterveydenhuollossa on onnistuttu vähentämään lääkärikäyntien tarvetta puhelinneuvonnalla, mutta erikoissairaanhoidossa tällaisesta toiminnasta on toistaiseksi vain vähän kokemuksia. Kanta-Hämeen keskussairaalan (KHKS) neurologian poliklinikalla otettiin elokuussa 2010 käyttöön etähoitomalli, jossa osa lähetepotilaista hoidetaan puhelimitse tai kirjeitse ilman vastaanottokäyntiä. Neurologian yksikössä oli tuolloin lääkärivaje ja tarkoituksena oli selvittää, voidaanko etähoidon avulla pysyä hoitotakuussa käytettävissä olevilla voimavaroilla.

Hanna Kuusisto, Markku Järvinen, Kaija Saranto

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030