Peilisolujärjestelmä ja sosiaalisen viestinnän aivomekanismit terveillä ja autistisilla henkilöillä

8.11 2003 Helsingin yliopisto

Sari Avikainen

Tutkimus silmän suoni- ja verkkokalvon pyörörappeuma-hyperornitinemia (GA) -taudista

8.11.2003 Turun yliopisto

Katja Peltola

Aistimuksien käsittelyn häiriöt psykoosissa

14.11.2003 Kuopion yliopisto

Minna Valkonen-Korhonen

Väestön immuniteetti Haemophilus influenzae tyyppi b -infektioita vastaan

21.11. 2003 Helsingin yliopisto

Tuija Leino

Perintötekijöiden vaikutus myyräkuumeen kulkuun ja taudin pitkäaikaisennuste

21.11.2003 Tampereen yliopisto

Satu Mäkelä

Solun energiatilan ja kalsiumin merkitys sydänvauriolta suojaavassa iskeemisessä esialtistuksessa

21.11.2003 Oulun yliopisto

Antti Ala-Rämi

Raskauden aikainen immunologinen säätely desidua-kudoksessa

21.11.2003 Turun yliopisto

Jenni Heikkinen

Liikunta ja rintasyöpävaara

22.11.2003 Kuopion yliopisto

Pirjo Rintala

Naissukuhormonivalmisteiden vaikutukset sytokromi P450 -entsyymivälitteiseen lääkeainemetaboliaan

22.11.2003 Turun yliopisto

Sanna Palovaara

Lyhyesti: Bakteereilla sittenkin sytoplasmarakkuloita

Aitotumallisten solujen solulima on täynnä erilaisia kalvorakenteita ja rakkuloita, joissa metaboliset prosessit tapahtuvat tehokkaasti. Vastaavien rakenteiden on ajateltu puuttuvan bakteereilta. Illinoisin yliopiston tutkijat ovat nyt löytäneet eräiden bakteerien solulimasta rakkuloita, jotka muistuttavat kehittyneempien solujen rakenteita. Nämä asidokalsisomeiksi ristityt rakkulat näyttävät varastoivan energiaa ja säätelevän solun happamuutta. Löydös on sikäli hämmentävä, että kyseessä ilmeisesti ovat jokaiselle bakteereita mikroskopoineelle tutut metakromaattiset granulat, joita voi nähdä esimerkiksi heliko- ja korynebakteereissa. Granuloita on pidetty merkityksettöminä, mutta eipä pidetä enää.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Korvatulehduksen parempi hoito

Hollannissa selvitettiin, mikä korvatippahoito tehoaa parhaiten aikuisten ulkokorvatulehdukseen. Potilaat (n = 213) satunnaistettiin seuraaviin tippahoitoryhmiin: 1) 7,2 mg etikkahappoa grammassa propyleeniglykolia, 2) 0,1 % triamsinoloniasetoinidia + etikkahappoa taikka 3) 0,66 mg deksametasoninatriumfosfaattia + 5 mg neomysiinisulfaattia + 10 000 KY polymyksiini-B-sulfaattia millilitrassa tippaliuosta. Tehokkaimmin korvatulehdus parani kahdessa jälkimmäisessä ryhmässä, ja myös uusiutumat olivat merkitsevästi harvinaisempia näissä ryhmissä kuin pelkkää etikkahappoa saaneiden ryhmässä. Näyttää siltä, että ulkokorvatulehduksen hoidossa steroidia sisältävä valmiste on parempi kuin steroiditon valmiste.

Robert Paul

Varfariinille vihdoin oraalinen vaihtoehto

Varfariini on tällä hetkellä ainoa suun kautta otettava veren hyytymiseen vaikuttava lääke. Sitä on tunnetusti hankala käyttää; veren hyytyvyyttä pitää seurata jatkuvasti ja annosta joudutaan ajoittain muuttelemaan.

Robert Paul

Onko ikäihmisten näivettyminenkin tulehdustauti?

Amerikkalainen tutkijaryhmä osoitti, että tulehdusta edistävien TNFalfa- ja IL-6-sytokiinien suuri pitoisuus ikäihmisten veressä liittyy pieneen lihaskudoksen määrään ja korkeaan kuolleisuuteen. Näiden sytokiinien tiedetään vähentävän insuliinin kaltaisen kasvutekijän (IGF-1) tuotantoa ja tehoa. Koska IGF-1 on eräs tärkeimmistä lihasten anaboliaa ylläpitävistä tekijöistä, on ilmeistä, että tulehdussytokiinien näivettävä vaikutus välittyy juuri IGF-1:n kautta. Avoin kysymys on, mistä tulehdus johtuu? Onko se geeneihin koodattu ilmiö, jolla varmistetaan lihaksia tärkeämpien kudosten ylläpito, vai kenties mikrobien toiminnan seurausta?

Matti Viljanen

Sädehoidon aikana annettu sisplatiini parantaa kurkunpään syövän hoitotulosta

Äänihuulen syöpä voidaan parantaa sädehoidolla tai leikkaamalla säästävästi. Paikallisesti levinnyt tauti tarvitsee sädehoidon. Jos sädehoidon jälkeen tautia on jäänyt tai se uusiutuu, poistetaan kurkunpää. Paikallisesti levinneen taudin uusiutumisriski on sädehoidon jälkeen suuri. On toivottu, että solunsalpaajan lisääminen sädehoitoon (kemosädehoito) parantaisi tuloksia.

Sirkku Jyrkkiö

Artriittipotilaan masennuksen hoito tehoaa myös kipuihin

Masennus ja niveltulehdus ovat vanhuusiässä yleisiä elämänlaatua heikentäviä sairauksia. Amerikkalaisessa yli 60-vuotiaisiin perusterveydenhuollon potilaisiin kohdistuneessa kontrolloidussa hoitotutkimuksessa analysoitiin jälkikäteen osa-aineisto, jossa potilailla oli sekä masennus että niveltulehdus. Tavoitteena oli selvittää, miten tehostettu masennuksen hoito vaikutti masentuneiden artriittipotilaiden kipuihin ja toimintakykyyn. Tehostettu masennuksen hoito käsitti masennuslääkityksen sekä 6-8 psykoterapiaistuntoa. Potilaisiin pidettiin lisäksi yhteyttä puhelimitse. Vertailupotilaat saivat masennuslääkityksen ja tarvittaessa ohjauksen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Hoitokokeilu kesti 12 kuukautta.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Norovirukset leviävät aerosoleina erittäin tehokkaasti

Nottinghamilaisessa koulussa puhjennut epidemia osoittaa, että kalikiviruksiin kuuluvat norovirukset (Norwalk-like) leviävät erinomaisesti aerosolin mukana. Oppilaita sairastui selvästi enemmän, mikäli joku heidän luokkahuoneessaan sairastuneista oli oksentanut. Pintojen puhdistaminen kvaternaarisilla ammoniumyhdisteillä ei vaikuttanut taudin leviämiseen mitenkään. Epidemia saatiin sammumaan vasta, kun koulu suljettiin neljäksi päiväksi ja puhdistettiin perusteellisesti klooripohjaisilla puhdistusaineilla. Tämä niin kuin monet muutkin epidemiat osoittavat, että norovirukset leviävät ruuan lisäksi ilmojen teitä ja pysyvät pitkään hengissä erilaisilla pinnoilla aerosolin kuivuttuakin.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Vähentävätkö jotkut masennuslääkkeet sydäninfarktin vaaraa?

Amerikkalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa verrattiin 1 080:n ensimmäiseen sydäninfarktiin sairastuneen potilaan ja samoilla kriteereillä valittujen yli 4 200 kontrollihenkilön masennuslääkkeiden käyttöä. Serotoniinin takaisinottoa estäviä masennuslääkkeitä (paroksetiini, fluoksetiini, sertraliini) käytti 223 henkilöä. Erilaisten vakiointien jälkeen tutkijat päätyivät siihen, että yllä mainitut masennuslääkkeet vähensivät sydäninfarktin ilmaantumista yli 40 %. Muilla masennuslääkkeillä ei ollut vaikutusta. Lisää tutkimustietoa masennuslääkkeiden mahdollisista vaikutuksista vuotovaaroihin ja tulppataipumuksen estoon kaivataan.

Perusverenkuvan uudet suomalaiset viitearvot

Perusverenkuva on käytetyin kliininen laboratoriotutkimus. Määritystulokset vaikuttavat Suomessa päivittäin tuhansien potilaiden sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. Kliinisen tulkinnan perustana olevissa viitearvoissa on ollut perusteettomia eroja laboratorioiden välillä. Tässä tutkimuksessa tuotettiin kansallisena monikeskustutkimuksena uudet perusverenkuvan viitearvot suomalaiselle aikuisväestölle.

Veli Kairisto - Paula Grönroos - Minna Loikkanen - Eeva-Riitta Savolainen Kari Punnonen - Martti Syrjälä - Allan Rajamäki

Olkanivelen sijoiltaanmeno ja siitä johtuva nivelen instabiliteetti

Olkanivel on ihmisen nivelistä rakenteellisesti väljin, ja nivelen tapaturmainen sijoiltaanmeno on melko yleistä. Nivelen sijoilleen asettamiseksi suositellaan nykyään verrattain passiivisia menetelmiä, jotka säästävät nivelen kudoksia. Ensimmäisen sijoiltaanmenon jälkeen aloitetaan varovainen mobilisaatio välttäen liikkeitä, jotka saattavat johtaa tilan uusimiseen. Nivelen instabiliteetin hoito perustuu kiertäjäkalvosimen lihasten vahvistamiseen ja tarvittaessa leikkaushoitoon, jonka tarkoituksena on palauttaa nivelen anatomia ja asentotunto.

Jarkko Pajarinen Oliver Michelsson Jan-Magnus Björkenheim

Olkavamman radiologiset tutkimusmenetelmät

Olkavammojen kuvantamismenetelmä valitaan kliinisen löydöksen ja käytettävissä olevien laitteistojen sekä osaamisen perusteella. Peruskuvantamismenetelmä on kuitenkin hyvä etusuunnan natiiviröntgenkuva, joka voidaan ottaa myös 40 asteen ns. takaviistona, jossa olkanivelrakenne näkyy. Sijoiltaanmenon jälkeen tai pahoissa murtumissa on aksillaarinen kuva tarpeellinen. Tietokonetomografiatutkimuksesta voi olla apua selvitettäessä pahoja murtumia ja sijoiltaanmenoja. Ultraääni on osaavissa käsissä hyvä jänne- ja lihasvammojen selvittäjä, ja se sopii primaaritutkimukseksi.

Timo Paakkala