Glyseryylitrinitraattivoide avuksi pukamaleikkauksen kipuun

Perinteinen peräpukamaleikkaus on tavallisesti varsin kivulias ja haava-alueet umpeutuvat hitaasti. Yhdeksi kipua lisääväksi tekijäksi on osoitettu sisemmän sulkijalihaksen spasmi. Kroonisen anaalifissuuran hoidossa käytetty voidemainen glyseryylitrinitraatti (GTN) vähentää anaalikanavan painetta ja parantaa myös anodermaalista verenkiertoa. Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa oli mukana 99 potilasta, jotka leikattiin peräpukamien takia. Leikkauksen jälkeen 40 potilasta hoidettiin GTN-voiteella ja 42 lumevoiteella, 18 potilasta jäi pois tutkimuksesta eri syistä. Anaalifissuurapotilailla tavallinen GTN-voiteeseen liittyvä päänsärky todettiin vain kahdella potilaalla ja vain yksi keskeytti hoidon tästä johtuen. Ryhmät eivät poikenneet toisistaan sukupuolen, painon, pukamien vaikeusasteen, kirurgian, hoitoajan tai komplikaatioiden suhteen. Eroa ei myöskään ollut leikkauksen jälkeisessä kivussa tai kipulääkityksen tarpeessa. Sitä vastoin 3 viikon kuluttua todettiin, että GTN-ryhmän potilaiden haavat olivat parantuneet merkittävästi verrokkeja paremmin.

Tom Scheinin

Vaguksen stimulaatio auttaa masennuksessa?

Noin 2 % väestöstä kärsii hoitoon reagoimattomasta masennuksesta. Eräs lupaava hoitomenetelmä näiden potilaiden hoitamiseksi on vagushermon stimulaatio. Yleisanestesiassa rintakehän alueelle sijoitetaan tahdistin, josta johdetaan johdot ja anturi kosketukseen vagushermon kanssa. Tahdistimella hoidettiin 11 vaikeasti masentunutta potilasta: puolella heistä tauti vastasi hoitoon ja neljäsosa toipui. Myös sivuvaikutukset olivat huomattavia: yksi potilas teki itsemurhan ja kahdelle aiheutui tilapäinen äänihermohalvaus. Ongelmista huolimatta vagusstimulaatiota olisi ehkä syytä yrittää vaikean masennuksen hoidossa.

Raimo K. R. Salokangas

Toimintaterapia parantaa dementiapotilaan toimintakykyä

Dementiapotilaiden lääkehoitoa on tutkittu runsaasti, mutta lääkkeettömistä hoidoista on tehty paljon vähemmän laajoja, kontrolloituja tutkimuksia. Hollannissa tehtyyn tutkimukseen osallistui 135 yli 65-vuotiasta, lievää tai keskivaikeaa dementiaa sairastavaa potilasta ja heidän omaishoitajaansa. Potilaat satunnaistettiin tavanmukaista hoitoa saavaan kontrolliryhmään ja toimintaterapiaryhmään. Toimintaterapia toteutettiin 10 kerran sarjana viiden viikon ajan, yhteensä kukin potilas sai 18 tuntia terapiaa. Potilaat testattiin päivittäisiä toimintoja ja kognitiivista suoriutumista mittaavilla testeillä toimintaterapian alkaessa sekä 6 ja 12 viikkoa terapian alusta. Myös omaishoitaja haastateltiin.

Jaana Suhonen

Hoitoon sitoutumista kannattaa tukea

Vain puolet ihmisistä käyttää lääkkeitään ohjeiden mukaan. Hoitomyöntyvyyden tukemiseksi tehdyissä tutkimuksissa tulokset ovat olleet verrattain heikkoja ja tehoa on havaittu vain usealla samanaikaisella keinolla potilaita tukevissa interventioissa. Nyt lääkkeiden käyttöä ja sen tukemisen mahdollisuuksia selvitettiin satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa, jossa oli mukana 159 vanhusta (keski-ikä 78 v, vähintään neljä lääkettä). Yli 80 % tutkittavista käytti statiinia ja lähes kaikki verenpainelääkettä.

Kaisu Pitkälä

Masennus näkyy työsuorituksissa

Masennus johtaa työsuoritusten heikkenemiseen. Kahdessa äskettäin ilmestyneessä tutkimuksessa selvitettiin masentuneiden työssä menestymistä sekä verrattiin yksi- ja kaksisuuntaisen masennuksen aiheuttamaa työstä poissaoloa. Ensimmäisessä seurattiin pitkäaikaisesta masennuksesta kärsivien työssä olevien ja hoitoa saavien potilaiden työmenestymistä. Vertailuryhmänä käytettiin nivelreumaa sairastavia. Masennuspotilaiden työssä selviytyminen oli koko seurannan ajan vertailuryhmiä heikompaa tunnevuorovaikutuksessa, ajankäytössä ja työn tuotoksessa. Vain fyysisen suoriutumisen suhteen nivelreumapotilailla oli enemmän vaikeuksia. Tutkimus korostaa masennuksen aktiivisen hoidon tärkeyttä. Lisäksi tulisi muistaa, että vaikka henkilö toipuu masennuksesta, työtuotos ja vuorovaikutuskyky voivat vielä pitkään olla vajavaisia.

Raimo K. R. Salokangas

Kasvainreunan silmuilu uusi merkittävä ennustetekijä suolistosyövässä

Paksu- ja peräsuolisyöpä on Suomessa kolmanneksi yleisin syöpätyyppi: siihen sairastui vuonna 2004 lähes 2 500 ja menehtyi yli 1 000 ihmistä. Vaikkakin ennuste on parantunut varhaisemman diagnostiikan ja tehokkaampien hoitojen ansiosta, viiden vuoden elossaololuku on yhä vain 50-60 %. Väitöstutkimuksessa etsittiin uusia paksu- ja peräsuolisyövän kasvuun vaikuttavia tekijöitä, kuten kilpirauhashormonien vaikutusta, ja selvitettiin uusia syöpäkudoksesta tutkittavia ennustetekijöitä, kuten kasvainsolujen silmuilua.

Tuomo Hörkkö

Revennyt vatsa-aortan pullistuma kannattaa leikata

Vatsa-aortan pullistuman repeämä (ruptured abdominal aortic aneurysm, RAAA) on välittömästi henkeä uhkaava kirurginen hätätilanne. Potilaan hengen voi pelastaa vaativa leikkaus ja sitä seuraava onnistunut tehohoito. Vatsa-aortan pullistuma on yleinen sairaus, sillä teollistuneissa maissa se aiheuttaa jopa 2 % miesten kuolemista. Repeämä on usein ensimmäinen oire pullistumasta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuosittain noin 70 potilaalla todetaan RAAA (ilmaantuvuus 5,4/100 000 henkilöä/vuosi). Noin kolmannes näistä potilaista kuolee heti ja noin puolet ehtii sairaalaan.

Sani Laukontaus

Välikokoiset säieproteiinit lihas- ja hermovamman paranemisessa

Lihasvammat voidaan jakaa karkeasti lyyttisiin ja repiviin vammoihin. Lyyttisessä vammassa vain lihassyy tuhoutuu, kun taas repivässä vammassa myös lihasta ympäröivät sidekudosrakenteet repeävät. Repivä vammatyyppi on yleisempi. Se syntyy tyypillisesti urheilussa, tapaturmien seurauksena tai kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä. Lyyttinen lihasvamma taas liittyy usein joko lihaksen hapenpuutteeseen, joihinkin myrkkyihin tai lääkeaineisiin. Vaikka lihaskudoksella on hyvä uusiutumiskyky, poikkeavat näiden kahden vammatyypin paranemisen lopputulokset huomattavasti toisistaan.

Samuli Vaittinen

Pro- ja prebiooteilla suotuisa vaikutus lapsen puolustusjärjestelmän kehittymiseen

Suolistobakteeriston koostumus määräytyy pitkälti lapsuudessa ja sillä näyttää olevan merkitystä mm. henkilön myöhemmälle terveydentilalle ja vaikutusta allergiariskiin ja infektioherkkyyteen. Varhaislapsuus on puolustusjärjestelmän kypsymisen kriittistä aikaa. Lapsi tarvitsee monipuolista ja iänmukaista ravintoa normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Suolistobakteeriston koostumukseen vaikuttaminen ravitsemuksellisin keinoin, kuten pro- ja prebiooteilla, on nykyään laajalle levinnyt ilmiö ja vilkkaan kansainvälisen tutkimuksen kohde. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin rintaruokinnan, korvikeruokinnan ja pro- ja prebioottisten valmisteiden vaikutuksia suolistobakteeriston koostumukseen, lasten puolustusjärjestelmän kypsymiseen sekä tutkittavien oireisiin ja terveydentilaan.

Minna Rinne

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030