Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden hoitoviiveet HUS:ssa

Pään ja kaulan syövät ovat tavallisimmin epidermoidikarsinoomia. Niitä hoidetaan HUS:ssa korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa sekä suu- ja leukakirurgian klinikassa. Hoitoon kuuluvat kasvaimen poisto kirurgisesti ja/tai onkologinen hoito.

Potilaan ennuste huononee, mitä suuremmaksi primaarikasvain ehtii kehittyä. Myös etäpesäkkeiden todennäköisyys lisääntyy ajan kuluessa. Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2010 selvityksessä pään ja kaulan alueen syövät luokitellaan erittäin kiireellistä hoitoa vaativiksi. Selvityksen mukaan tällaisten syöpien hoidon tulisi alkaa korkeintaan 2–3 viikon sisällä diagnoosista (1). Hoitoyksiköiden toiminta ei saisi aiheuttaa potilaan hoitoon kohtuuttomia odotus-aikoja.

Suuontelon syövissä elossaolon 5-vuotisennuste on Suomessa 67 % (2) ja Yhdysvalloissa 64,5 % (3), mutta varhaisella diagnostiikalla ja hoidolla se paranee 80 %:iin (4). Pään ja kaulan alueen syöpien varhaisen diagnostiikan merkitystä potilaalle on tutkittu myös HUS:ssa (5) ja analysoitu varhaisia merkkejä, joita tunnistamalla potilaiden hoitoon pääsy perusterveydenhuollosta eteenpäin nopeutuu.

Alankomaalaisen tutkimuksen mukaan 56 päivän odotuksen aikana kasvaimen tilavuus voi kasvaa jopa 70 % (6). Tanskalaisessa tutkimuksessa 28 päivän seuranta-aikana kasvu oli keskimäärin 46 %, kasvain kaksinkertaistui puolella potilaista 30 päivässä ja 20 %:lle oli kehittynyt uusia imusolmukemetastaaseja hoidon aloitusta odottaessa. Potilaista 16 %:lla TNM-luokitus oli huonontunut (7).

Viiveen aikana tapahtuva kasvaimen kasvu ja mahdollinen TNM-luokan huononeminen edellyttävät myös intensiivisempää hoitoa ja lisää hoitomodaliteetteja. Alun perin kirurgisesti hoidettava tauti vaatii vaikeusasteen lisääntyessä onkologisia liitännäishoitoja, ja tämä lisää sekä sairastavuutta, viiveitä että kustannuksia.

Taudin eteneminen on yksilöllistä eikä kasvaimen kasvu- ja leviämisnopeutta toistaiseksi pystytä ennustamaan, joten kaikkien viiveiden vähentäminen on jokaisen potilaan hoidossa tärkeää. Tanskassa ja Islannissa on käytössä ns. fast track -malli, jossa määritellään aikajaksot, joissa potilaan hoidon tulee edetä (8,9). Samankaltainen malli on otettu käyttöön myös Ruotsissa (10), ja Norjassa malli on kehitteillä (9).

Aineisto ja menetelmät

HUS:ssa potilaan hoitopolku alkaa poliklinikkakäynnistä, jonka jälkeen hänelle varataan ajat tarvittaviin kuvantamistutkimuksiin ja biopsiaan. Tulosten valmistuttua potilastapaus käsitellään moniammatillisessa pään ja kaulan alueen syöpäkokouksessa. Sen jälkeen potilaasta pyydetään vielä tarvittavat konsultaatiot hoidon jatkoa varten. Hoito voi jatkua suunnitellusti joko kirurgisella tai onkologisella hoidolla.

Vuonna 2018 pään ja kaulan alueen syöpäkokouksessa oli ensikäsittelyssä 494 tapausta, ja niistä tähän tutkimukseen sopi 315. Tutkimuksessa analysoimme keskimääräiset odotusajat lähetteen saapumisesta ensimmäiseen poliklinikkakäyntiin, leikkaukseen sekä onkologisen hoidon aloitukseen sairauskertomusten sekä ajanvarausjärjestelmän aikaleimojen perusteella. Tuloksia vertailtiin Tanskan ja Ruotsin valtakunnallisiin ohjeistuksiin.

Tulokset

Tanskassa lähetteen käsittelyn ja ensikäynnin järjestelemisen sallituksi kestoksi on määritelty 6 päivää ja Ruotsissa 5 päivää. HUS:n alueella potilas odotti keskimäärin 11 päivää. Tämän jälkeen etenemisen syöpäkokoukseen ja jatkohoidosta päättämisen pitää Tanskassa sujua 15 päivässä ja Ruotsissa 18 päivässä. HUS:ssa tähän kului keskimäärin 14 päivää, siis verrokkimaihin verrattuna toiminta on hyvällä tasolla.

Syöpäkokouksessa tehtyjen hoitopäätösten perusteella potilaat ohjataan joko kirurgiseen tai onkologiseen hoitoon. Tanskassa pidetään hyväksyttävänä, että kokouksesta kuluu aikaa leikkaukseen 7 päivää, Ruotsissa 12 päivää. HUS:ssa tähän kului vuonna 2018 keskimäärin 15 päivää. Kirurgisesti hoidettujen potilaiden hoitoprosessin sallituksi kokonaiskestoksi on Tanskassa määritelty 28 päivää ja Ruotsissa 35 päivää. HUS:n alueella hoitoprosessissa kului ennen leikkausta keskimäärin 40 päivää (kuvio 1).

Onkologisesti hoidettavien potilaiden sallituksi viiveeksi syöpäkokouksesta hoidon aloitukseen on määritelty Tanskassa 11 päivää ja Ruotsissa 20 päivää. HUS:ssa vastaava aika vuonna 2018 oli keskimäärin 28 päivää. Koko onkologisen hoitoprosessin kestoksi on Tanskassa määritelty 32 päivää ja Ruotsissa 43 päivää. HUS:n vuonna 2018 vastaava aika oli 54 päivää (kuvio 2).

Pohdinta

HUS:ssa viiveet pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa ovat huomattavasti pidemmät kuin Ruotsin ja Tanskan valtakunnallisissa ohjeistuksissa. Viive lähetteen saapumisesta kirurgiseen hoitoon on keskimäärin 40 päivää, onkologiseen hoitoon jopa 54 päivää. Kirjallisuuden mukaan 40 päivän aikana tuumori voi kasvaa merkittävän paljon, ja tämä heikentää potilaan ennustetta ja kasvattaa yhteiskunnalle kertyviä kuluja.

Suurin syy hoitoviiveisiin on resurssien vähyys. Jonotus jatkotutkimuksiin pidentää viivettä ensimmäisestä poliklinikkakäynnistä syöpäkokoukseen. Tanskassa hyviä tuloksia viiveiden lyhentämisessä on saatu esimerkiksi antamalla ajat jatkotutkimuksiin ennakkoon poliklinikkakäyntien yhteydessä (11); se ei kylläkään lisää resursseja. Asetuksen mukaisesti yliopistosairaaloihin keskitettävien pään ja kaulan kasvainten hoidossa myös leikkaussalikapasiteetti on HUS:ssa riittämätön. Tämä pidentää aikaa syöpäkokouksesta leikkaukseen, jopa kaksinkertaiseksi Tanskan valtakunnalliseen ohjeistukseen verrattuna.

Suomessa tulisi pohtia valtakunnallista ohjeistusta syöpäpotilaiden hoidon kulusta ja sallituista hoitoviiveistä Tanskan malliin. Sillä taattaisiin potilaille mahdollisimman hyvä hoito.