Aborteilla tai keskenmenoilla ei ole yhteyttä myöhemmin ilmaantuvaan rintasyöpään.

Tämä selviää juuri julkaistusta laajasta suomalaisesta rekisteritutkimuksesta. Katuwal S ym. Acta Obstet Gynecol Scand 11.2.2026

Tulos on sama, oli takana yksi tai useampia abortteja tai keskenmenoja. Eroa ei ollut myöskään siinä, todettiinko rintasyöpä pre- tai postmenopausaalisesti.

Suomessa ajatus abortin ja rintasyövän yhteydestä on vieras, mutta muualla maailmassa se on ollut pitkään ja kiivaasti keskusteltu aihe.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa joidenkin osavaltioiden jakamat neuvontamateriaalit sisältävät edelleen tietoa, joka viittaa yhteyteen abortin ja rintasyöpäriskin välillä.

– Tutkimuksemme vahvistaa aiemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja. Monissa niistä tosin tiedot aborteista ja keskenmenoista perustuvat itseilmoitettuihin tietoihin, eikä abortin ja keskenmenon vaikutuksia voida analysoida erikseen, kertoo professori Oskari Heikinheimo Helsingin yliopistosta.

Oli moraalinen velvoite tutkia asia

Suomen kansalliset rekisterit tarjoavat mahdollisuuden asian luotettavaan tutkimiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raskaudenkeskeytysrekisteristä löytyy tarkat tiedot Suomessa tehdyistä raskaudenkeskeytyksistä.

Luotettavat tiedot erikoissairaanhoidossa todetuista keskenmenoista saatiin THL:n hoitoilmoitusrekisteristä ja kattavat tiedot rintasyövistä Syöpärekisteristä.

Tutkimuksessa oli mukana 31 687 rintasyöpään vuosina 1972–2021 sairastunutta naista, sekä heidän 158 433 verrokkiaan.

– Suomessa on laadukkaat ja kattavat terveydenhuollon rekisterit. Tulikin suorastaan moraalinen velvoite, että meidän on tutkittava tämä asia, Heikinheimo kertoo.

Hänen mukaansa vastaavaa tutkimusta ei pysty kovin monessa maassa tekemään.

– Pohjoismaissa se onnistuu: Meillä on luotettavat rekisterit erikoissairaanhoidosta ja raskaudenkeskeytyksistä. Valtaosa potilaista hoidetaan julkisella sektorilla. Myös avoterveydenhuollossa tehtävät raskaudenkeskeytykset ilmoitetaan THL:lle, Heikinheimo toteaa.

Rekistereitä on tärkeä voida hyödyntää

Heikinheimo kertoo, että tutkimuksen tekoa jarruttivat vanhan toisiolain säännökset ja Findatan lupien odottelu tutkimuksen alussa 3-4 vuotta sitten. Ilman tätä tutkimus olisi saattanut valmistua jo pari vuotta aiemmin.

Hän on iloinen, että toisiolaki on nyt saatu päivitettyä.

– Iso osa asioista, jotka aikaisemmin vaativat Findatan luvituksen, pystytään jatkossa tekemään kevyemmällä protokollalla.

Hän muistuttaa, että Suomen rekisteritiedot ovat ainutlaatuisia ja niitä olisi tärkeä voida hyödyntää.

– Suuri joukko ihmisiä tekee rekisterien eteen töitä. Jotkut tekevät sitä päätyönä ja me terveydenhuollossa toimivat osallistumme tiedon keräämiseen. On tärkeää saada kansalliset tietomme käyttöön, jotta pystymme vastaamaan relevantteihin kysymyksiin silloin, kun ne ovat ajankohtaisia.

Lue lisää: Lääkkeellinen abortti on tehokas ja turvallinen jo aivan raskauden alussa