Pitkävaikutteinen avaava yhdistelmävalmiste keuhkoahtaumatautiin

Keuhkoahtaumataudin hoitoon on vuosia käytetty pitkävaikutteisia avaavia lääkkeitä. Aiemmin on totuttu lisäämään lääkkeitä yksi kerrallaan, kunnes toivottua tulosta saadaan aikaan, ja potilas on joutunut ottamaan lääkkeitä eri inhalaattoreista. Nyt on tullut ensimmäinen kiinteä kahden pitkävaikutteisen avaavan lääkeaineen yhdistelmävalmiste, joka toivottavasti helpottaa potilaiden hoitoa.

Heikki Ekroos

Idelalisibi kroonisen lymfaattisen leukemian ja lymfooman hoitoon

Kroonisen lymfaattisen leukemian ja lymfoomien hoito on lähivuosina monipuolistumassa. Aiempien kuuriluontoisten solunsalpaajayhdistelmien rinnalle on tarjolla jatkuvaan tai ainakin pitkäaikaiseen käyttöön soveltuvia suun kautta otettavia lääkevalmisteita eri vaikutusmekanismein. Ibrutinibi on jo esitelty ja nyt on vuorossa idelalisibi, PI3-kinaasin estäjä (phosphatidylinositol 3-kinase delta inhibitor).

Marko Vesanen

Transobturatorinen inkontinenssileikkaus (TVT-O) naisten virtsankarkailun hoidossa

Virtsankarkailu on merkittävä naisten terveysongelma. Ponnistuskarkailu on yleisin virtsankarkailutyyppi, ja sitä arvioidaan olevan yli puolella kaikista naisista, jotka kärsivät karkailusta. Virtsankarkailua voidaan hoitaa joko konservatiivisesti tai operatiivisesti. Vain ponnistukseen liittyvää karkailua voidaan korjata leikkauksella. TYKS:ssa on käytetty vuodesta 2004 alkaen vähän kajoavaa TVT-O (tension-free vaginal tape obturator) -leikkaustekniikkaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää TYKS:ssa vuosina 2004-2011 tehtyjen TVT-O-leikkausten onnistumista.

Eija Laurikainen, Katri Niemi

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 14/2014 Kommentteja

Finravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina 2007-2012

Finravinto-tutkimuksissa on selvitetty 25-74-vuotiasta väestöä edustavien otosten perusteella suomalaisten ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia. Artikkelissa kuvataan vuosien 2007 ja 2012 välillä tapahtuneita ruokavalion muutoksia.

Marja-Leena Ovaskainen, Heli Tapanainen, Susanna Raulio, Satu Männistö, Heikki Pakkala, Merja Paturi, Anni Helldán, Suvi Virtanen, Erkki Vartiainen

Autonomisen hermoston toimintahäiriön varhaiset merkit ja niiden merkitys tyypin 1 diabeteksessa

Diabetekseen liittyvä verenkiertoelimistön autonominen neuropatia on pitkään oireeton, mutta oireettomanakin se lisää riskiä sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonitauteihin sekä on yhteydessä muiden liitännäissairauksien kehittymiseen. Diabeettista neuropatiaa on pidetty pysyvänä, rakenteellisena kudosvauriona, sillä sokeritasapainon parantamisen lisäksi ei ole löytynyt muuta tehokasta hoitoa. Sykevaihtelun ja barorefleksiherkkyyden tutkiminen mahdollistavat toimintahäiriön toteamisen varhaisemmassa vaiheessa, jolloin se saattaisi vielä olla palautuva.

Milla Rosengård-Bärlund

Keuhkoahtaumataudin ja astman yhdistelmä ennustaa pahenemisvaiheita

"COPD-asthma overlap" on tilanne, jossa potilaalla on kliininen astma ja siihen liittyvä reversibiliteetti sekä pitkän tupakoinnin pohjalta keuhkoahtaumatauti. Potilailla on siis spirometriassa obstruktio eli FEV1/FVC-suhde on alle 0,7 ja kuitenkin samalla selvä bronkodilataatiovaste eli FVC tai FEV1 paranee 200 ml ja yli 12 %. Asiantuntijat kiistelevät tämän ilmiön esiintyvyydestä, mutta allekirjoittaneen arvion ja kirjallisuuden perusteella liikutaan 20 %:n tuntumassa kaikista keuhkoahtaumatautipotilaista.

Heikki Ekroos

Munuaisvaltimoahtauman stenttaus usein hyödytön

Valtimonkovettumatauti voi ahtauttaa munuaisvaltimoita, huonontaa munuaisten toimintaa ja nostaa verenpainetta. Munuaisvaltimoahtaumien pallolaajennus on vaikuttanut myönteisesti sekä korkeaan verenpaineeseen että munuaistoimintaan useissa kontrolloimattomissa tutkimuksissa, mikä on johtanut hoitomuodon käytön nopeaan kasvuun maailmalla. Nyt suuressa satunnaistetussa tutkimuksessa munuaisvaltimoahtauman stenttauksella ei havaittu olevan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia verenpaineeseen tai munuaisten toimintaan.

Juhani Airaksinen

Onko läpikäyty oppimiskäyrä kirurgin pätevyyden tae?

Kirurgikoulutusta käsittelevä artikkeli sivuaa viime aikoina Britanniassa runsasta mielipiteiden vaihtoa aiheuttanutta vaatimusta kirurgien osaamistason julkisesta läpinäkyvyydestä. Sen toteuttamiseksi voidaan ottaa avuksi kirurginen oppimiskäyrä, josta on potentiaalista hyötyä potilasturvallisuuden ja kirurgisen koulutuksen kannalta. Se edellyttää kuitenkin oppimiskäyrää mittaavien menetelmien ja muuttujien yhdenmukaistamista. Sekaannusta aiheuttavien muuttujien, kuten koulutettavan aikaisemman kokemuksen, potilasrakenteen, toimenpiteiden vaikeusasteen ja ohjauksen tason, pitäisi olla hallittavissa. Lisäksi pitäisi kyetä määrittelemään pätevyydelle ja todelliselle asiantuntijuudelle asetettavat vaatimukset.

Ossi Lindell

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030