Kliinisten kokeiden tuloksia ei voi yleistää kaikkiin astmaa sairastaviin

Astma on tunnetusti heterogeeninen sairaus. Onkin oletettavaa, että kliinisiin kokeisiin tarkoilla kriteereillä valittujen potilaiden tuloksista ei aina voi vetää kaikkia muita koskevia johtopäätöksiä. Asiaa tutkittiin hieman kääntäen: 3 500:lle satunnaisesti valitulle 25-75-vuotiaalle astmaatikolle lähetettiin kirje, jossa kysyttiin yksityiskohtaisesti hengityselinoireita ja pyydettiin ventilaatiofunktioiden testaukseen.

Hannu Puolijoki

Myös kipu aiheuttaa vanhuksille toiminnanvajeita

Vanhukset tarvitsevat toiminnanvajausten takia usein apua ja pitkäaikaista laitoshoitoa. Keskeisiä, useissa tutkimuksissa esiin tulleita riskitekijöitä toiminnanvajeille ovat liikkumisvaikeudet, sydän- ja verisuonitaudit, kaatumiset, kognitiivinen heikkeneminen, yksinäisyys ja masennus. Näitä kutsutaan usein myös geriatrian jättiläisiksi. Nyt on monissa pitkittäistutkimuksissa havaittu, että myös kipu on itsenäinen riskitekijä toiminnanvajeiden synnylle.

Kaisu Pitkälä

Hypoglykemiat eivät heikennä kognitiivisia toimintoja

Sekä diabetespotilaat että lääkärit ovat pitkään kantaneet huolta normoglykemian ja hyvän hoitotasapainon hinnasta: johtavatko vaikeat hypoglykemiat keskushermostohaittoihin ja kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen? Iso yhdysvaltalaistutkimus, The Diabetes Control and Complications Trial (DCCT), osoitti, ettei kognitiivisia haittoja ilmaantunut perinteisesti eikä intensiivisesti hoidetuille ykköstyypin diabeetikoille 6,5 vuoden seurannassa. Epävarmaksi jäi, mitä kognitioille tapahtuisi pidemmän sairastamisajan ja toistuvien hypoglykemioiden seurauksena. Niinpä seurantaa jatkettiin, kunnes samaisia tyypin 1 diabetespotilaita oli seurattu keskimäärin 18 vuotta. 6,5 vuoden tutkimusvaiheen jälkeen kaikille suositeltiin diabeteksen intensiivihoitoa, jossa ateriaa edeltävä verensokeritavoite oli 3,9-6,7 mmol/l ja GHbA1c-taso < 6,0 %. Tutkittavat testattiin laajalla kognitiivisten testien sarjalla.

Katariina Korkeila

Mikä ennustaa sydänleikkauksen aiheuttamaa munuaisten vajaatoimintaa?

Kanadalaiset tutkijat selvittivät sydänleikkauksen jälkeen ilmenevän, dialyysihoitoa vaativan munuaisten vajaatoiminnan kliinisiä riskitekijöitä yli 10 000 potilaan aineistossa. Valmiiksi vähentyneen munuaistoiminnan lisäksi merkittäviä vaaratekijöitä olivat sydämen vajaatoiminta ja aikaisempi sydänleikkaus. Myös sydänleikkauksen kiireellisyys ja monimutkaisuus sekä vastapulsaattorin tarve lisäsivät vaaraa. Yllä mainittuihin tekijöihin perustuvaa riskipisteytystä testattiin uusissa, lähes 10 000 sydänleikkauksen aineistoissa ja puuttuvien vaaratekijöiden avulla voitiin varsin luotettavasti jaotella puolet potilaista pienen (0,4 %) riskin luokkaan. Toisaalta noin 6 % leikatuista sijoittui vaaratekijäkertymän perusteella suuren riskin luokkaan, jossa vaikea munuaisten vajaatoiminta kehittyi joka kymmenennelle.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030