Varhainen kotiutus ja avokuntoutus kannattaa

Trombolyysihoito parantaa merkittävästi aivoinfarktipotilaiden ennustetta, kun hoito kohdennetaan oikeaan potilasryhmään. Valitettavasti suuri osa potilaista jää tämän hoitomuodon ulottumattomiin. Jo aiemmin on osoitettu, että asiantunteva kuntoutus on kannattavaa. Tuoreessa meta-analyysissä arvioitiin varhaisen, tuetun kotiutuksen ja avokuntoutuksen vaikuttavuutta verrattuna sairaalassa tapahtuvaan alkuvaiheen kuntoutukseen. Tutkijaryhmä tunnisti yhteensä 28 analyysiin soveltuvaa tutkimusta, joista 11 täytti etukäteen asetetut kriteerit. Näihin tutkimuksiin oli osallistunut yhteensä 1597 potilasta (ikä keskimäärin 68-78 vuotta), joilla oli aivoinfarktin seurauksena keskivaikea tai vaikea vamma. Interventio jakautui kolmeen ryhmään. Ensimmäisessä varhaisen kotiutuksen tukena oli moniammatillinen ryhmä, joka huolehti kuntoutuksen ja tuen järjestämisestä kotiin. Toisessa moniammatillinen ryhmä suunnitteli ja ohjasi kuntoutusta, mutta toteutuksesta vastasivat paikalliset toimijat. Kolmannessa kuntoutus jäi paikallisten toimijoiden suunniteltavaksi ja toteutettavaksi. Tutkimuksen ensisijainen päätemuuttuja oli kuolema tai kohtalainen/vaikea vammautuminen.

Tuula Pirttilä

Etidronaatti ei estä astmaatikojen murtumia

Kortisonin käyttö varsinkin suun kautta vähentää luuntiheyttä ja altistaa murtumille. Nyt on saatu päätökseen Britanniassa laaja monikeskustutkimus, missä annettiin 349:lle 50-70-vuotiaalle (miehiä 58 %) kolmeen ryhmään jaetulle kortisonia käyttävälle astmaatikolle joko 1) syklisesti etidronaattia (400 mg/päivä, 2 viikon ajan / 3 kk:n jakso) ja kalkkia, 2) pelkkää etidronaattia, 3) vain kalkkia tai 4) ei mitään erityishoitoa, n = 81-95 / ryhmä. Kortisonin käytön suhteen ryhmät jakautuivat a) jatkuvaan suun kautta ja hengittäen käyttävään (n = 171), jatkuvaan hengittäen käyttävään ja ajoittain tätä täydentävään oraalisen prednisolonin käyttöön joko b) yhteensä yli 30 päivän ajan kaikki päivät laskettuna (n = 137) tai c) alle 30 päivän ajan oraalista käyttäneeseen ryhmään (n = 41). Osteoporoosin estohoitoa annettiin viiden vuoden ajan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Rintasyövän geeniekspression profiilin merkitys mietityttää

Tähän mennessä kirjallisuudessa on julkaistu seitsemän korkeatasoista artikkelia rintasyövän geeniekspression profiilin ja taudin ennusteen välisestä yhteydestä. Viimeisimmässä työssä tutkittiin 286 potilaan rintasyöpänäytteet. Potilailla ei todettu kainalon imusolmukkeissa tautimuutoksia. Määrittämällä 76 geenin profiili oli mahdollista tunnistaa sellainen potilasryhmä, jonka riski saada etäpesäkkeitä viiden vuoden kuluessa oli 5-kertainen muihin potilaisiin verrattuna. Perinteisesti määritettävissä olevat riskitekijät ovat tärkeitä edelleen, esim. hormonireseptoristatus ja kasvaimen koko. Kun perinteiseen riskitekijäanalyysiin lisättiin geeniekspression perusteella saatu tieto, tarkentui etäpesäkkeiden muodostumisen riskiarvio lähes 40%. Pääkirjoituksen laatijat pohtivat, miksi julkaistuissa töissä käytetyt geeniekspressioprofiilit ovat erilaisia. Mikroarray-tekniikalla saadaan lukematon määrä yhdistelmiä. Julkaistussa tutkimuksessa riskipotilasryhmän valinta perustui 115 näytteen materiaaliin. Ilmeisesti tämä määrä on liian pieni ja sattumalle jää vielä liian merkittävä osuus lopputuloksen kannalta. Rintasyövän geeniekspression profiililla lienee potentiaalinen merkitys etsittäessä korkean riskin potilaita niiden potilaiden joukosta, joilla rintasyöpä on kooltaan pieni. Menetelmää ei valitettavasti ole vielä voitu osoittaa riittävän luotettavaksi otettavaksi kliiniseen käyttöön.

Sirkku Jyrkkiö

Uhkaavan transmuraalisen sydäninfarktin hoitoon liittyvät vuotokomplikaatiot

Uhkaavan transmuraalisen sydäninfarktin hoitamiseen käytetään liuotushoitoa. Liuotushoidon keskeisintä komplikaatiota, vakavaa verenvuotoa, on tutkittu vähän käytännön kliinisessä toiminnassa. Selvitimme vuotokomplikaatioiden esiintymistä, hoidon toteutumista suositusten mukaisesti ja hyytymistä kuvaavien laboratorioparametrien yhteyttä vuotoihin liuotushoitoa saaneilla potilailla.

Juhani Rossinen - Johanna Viita - Markku S. Nieminen - Riitta Lassila

B12-vitamiinin puutteen toteaminen

B12-vitamiinin puute on yleinen etenkin iäkkäillä.

Saila Loikas - Pertti Koskinen - Kerttu Irjala - Raimo Isoaho Sirkka-Liisa Kivelä - Minna Löppönen - Tarja-Terttu Pelliniemi

Bentsodiatsepiiniriippuvuus ja sen hoito

Bentsodiatsepiiniriippuvuus on pakonomainen tarve käyttää lääkettä riippumatta lääketieteellisestä tarpeesta. Usein esiintyy myös toleranssin kehittymistä ja vieroitusoireita käytön lopettamisen yhteydessä.

Helena Vorma - Kimmo Kuoppasalmi

Hoitomyöntyvyys psyykenlääkkeitä käyttävillä

Hoitomyöntyvyys psyykenlääkkeitä käyttävillä on läheisesti yhteydessä hoidon tuloksellisuuteen.

Olli Kampman

Hoitotakuun taloudellisten vaikutusten ennakointia

Hoitotakuu on merkittävin terveydenhuollon uudistus pitkää aikaan. Uudistuksen odotetaan vaikuttavan monella tavalla terveydenhuollon toimintaan ja menoihin.

Markku Pekurinen

Mitä opittiin Konginkankaan suuronnettomuudesta

Maamme tuhoisin tieliikenneonnettomuus tapahtui Konginkankaalla 19.3.2004 aamuyöllä linja-auton ja rekan törmätessä toisiinsa, jolloin 23 ihmistä kuoli ja 14 loukkaantui.

Sari Halonen

Aivojen toiminnassa samankaltaisia poikkeavuuksia useissa neuropsykiatrisissa tiloissa

3.12.2004 Helsingin yliopisto

Taina Nieminen-von Wendt

Vastasyntyneiden veren hyytymisjärjestelmän kehittyminen

17.12.2004 Kuopion yliopisto

Marjut Salonvaara

Hormonaalisten ja eräiden muiden tekijöiden vaikutus vaihdevuosi-ikäisten naisten luunmurtumiin

17.12.2004 Kuopion yliopisto

Kaisa Randell

NuMA-proteiini solujen lisääntymisessä ja ohjelmoituneessa solukuolemassa

17.12.2004 Turun yliopisto

Pekka Taimen

Kotiin kolmessa tunnissa päiväkirurgisen täsmäpuudutuksen jälkeen

17.12.2004 Helsingin yliopisto

Anna-Maija Korhonen

Alzheimerin tauti ja apolipoproteiini E

17.12.2004 Helsingin yliopisto

Tuomo Polvikoski

Lyhyesti: Etäpesäkkeinen syöpä lisää laskimotukoksen riskiä

Kirjallisuuden mukaan 4-20% syöpäpotilaista saa laskimotukoksen tai keuhkoembolian. Hollantilainen tutkimus raportoi, että syöpää sairastavan potilaan laskimotukoksen riski on 7-kertaistunut terveeseen väestöön verrattuna. Suurin riski on hematologisia maligniteetteja, keuhkosyöpää ja maha-suolikanavan syöpää sairastavilla potilailla. Riski on suurin juuri sairastumisen jälkeen, sekä niillä potilailla, joilla tauti on levinnyt laajasti. Suurentuneen trombiriskin takia on kirjallisuudessa suositeltu jopa profylaktista antikoagulanttien käyttöä. Toisaalta monen syöpäpotilaan ongelmana on verenvuotoriski. Varfariinihoitoon liittyy monia interaktioita muiden lääkeaineiden kanssa, ja minihepariinihoito tulee potilaalle kalliiksi. Laajamittainen syöpäpotilaiden profylaktinen antikoagulanttihoito ei houkuttele, mutta merkittävästi suurentunut trombiriski on syytä pitää mielessä.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Depressio ja insuliiniresistenssi

Aikuisdiabeetikko on muita useammin masentunut. Oululais-bremeniläisenä yhteistyönä on todettu 491 potilaan joukossa, että myös insuliiniresistenssi ja depressio korreloivat keskenään. Tutkimuksesta poistettiin diabeetikot, ja mittareina käytettiin Beckin depressioasteikkoa sekä kvalitatiivista, laskennallista insuliiniresistenssimittaria (QUICK). Numeerinen korrelaatio näiden välillä oli -0,24. Kirjoittajat ehdottavat mielenkiintoisella tavalla, että depression herättämät sisäeritysvasteet (arvatenkin esim. glukokortikosteroidi- ja katekolivaste) voivat jollain tavalla selittää havaintoa. Lyhyessä jutussa ei ymmärrettävästi asiaa voi pohtia sen laajemmin, esim. käyttäytymistieteelliseltä kannalta.

Robert Paul

Sosioekonomiset erot suuria yli 45-vuotiaiden kuolleisuudessa

Sosioekonomisista eroista terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa tiedetään yhä enemmän. Yhteiseurooppalaisessa tutkimuksessa analysoitiin kaikkiaan yli miljoona kuolintapausta vuosilta 1990-1997 kahdeksasta maasta, Suomi mukaan lukien. Tavoitteena oli selvittää yli 45-vuotiaiden joukossa koulutuksen yhteyttä eri kuolinsyihin ja kokonaiskuolleisuuteen.

Aulikki Nissinen

Perätilassa syntyminen ei vaikuta aikuisiän älykkyyteen

Perätilasynnytykseen liittyvistä neonataalisista komplikaatioista on viime aikoina puhuttu runsaasti. Monin paikoin perätilasynnytyksen hoito on elektiivinen keisarileikkaus, mutta vahvaa näyttöä on myös valikoidusti tapahtuvien alatiesynnytysten puolesta.

Pertti Kirkinen

MRSA jenkkijalkapalloilijoissa

Metisilliiniresistentti stafylokokki (MRSA) on ollut ongelma meillä hoitolaitoksissa ja muualla sen lisäksi avohoidossakin. Tartuntatautien ekspertit USA:n CDC:ssa ovat nyt kiinnittäneet huomiota bakteerin aiheuttamiin infektioihin amerikkalaisen jalkapallon pelaajissa. St. Louis Rams (ehkä suomeksi pässit tai jukurit) kärsi paiseisista ihoinfektioista vuoden 2003 pelikaudella. CDC ryhtyi tutkimukseen ja totesi 9 %:lla joukkueen pelaajista infektioita. Infektiot olivat kentän aiheuttamissa abraasioissa paljaissa ihokohdissa. Erikoisen usein infektioita oli keskikenttämiehillä, jotka myllertävät eniten kontakteissa. Leesioista eristetty MRSA-kanta oli yhtä ja samaa genotyyppiä, tyyppiä, jota on USA:ssa löydetty yleisesti avohoidosta. Myös Jukurien vastustajista löytyi samaa bakteeria. Tartuntamekanismi jäi kuitenkin avoimeksi.

Heikki Arvilommi