Sukuanamneesi ei auta e-pillerien käyttäjän trombiriskin arvioinnissa

Sukuanamneesiin perustuva trombiriskin arvio ennen ehkäisypillerien määräämistä sai yllättävän kovan kritiikin amerikkalaisessa yleiskatsauksessa. Itse asiassa menetelmää pidettiin yhtä arvokkaana kuin lantin heittoa.

Pertti Kirkinen

ASA:n suolistosyövän kasvua estävä mekanismi avautumassa

Asetyylisalisyylihapon käyttö on jo aiemmissa tutkimuksissa näyttänyt estävän suolistosyövän syntyä ja parantavan suolistosyövän ennustetta. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan ASA:n käytöstä hyötyvät potilaat, joiden suolistosyövässä todetaan mutatoitunut PIK3CA-geeni. Geeni määrittää suolistosyövän prostaglandiini-endoperoksidaasisyntaasi-2-reitin kautta välittyvää solujen kasvusignaalia.

Sirkku Jyrkkiö

Heikentävätkö tulehduskipulääkkeet masennuslääkkeiden tehoa?

Eläinkokeet viittaavat siihen, että tulehduskipulääkkeet heikentävät serotoniinin takaisinottoa estävien masennuslääkkeiden (SSRI-lääkkeet) tehoa. Hiirillä tulehduskipulääkkeet vaimentavat SSRI-lääkkeiden aivojen etuosien sytokiineja ja p11-proteiinia lisäävää vaikutusta. Koska valtaosa masennuslääkkeitä käyttävistä potilaista käyttää ajoittain myös tulehduskipulääkkeitä, asia on kansanterveydellisesti merkittävä.

Tero Taiminen

Intervalliharjoittelu sopii monelle sepelvaltimopotilaallekin

Intervalliharjoittelu on tärkeä huippu-urheilijan peruskunnon luomisessa. Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että sepelvaltimotautipotilaidenkin intervalliharjoittelu on varsin turvallista.

Juhani Airaksinen

Trombosytoosi avohoitopneumoniassa on huonon ennusteen merkki

Avohoitopneumoniapotilaan trombosytoosi kasvatti espanjalaistutkimuksessa 30 päivän kuolleisuuden 2,7-kertaiseksi. Lisäksi trombosytoosi lisää pleuranesteilyn ja empyeeman riskiä. Kun pneumoniapotilaalla on sekä trombosytopenia että trombosytoosi, ennuste huononee, sairaalahoito pitkittyy ja uudet sairaalahoidot lisääntyvät. Trombosytopenian on jo aiemmin tiedetty liittyvän vaikeaan sepsikseen, septiseen sokkiin, hengityskonehoitoon ja tehohoitoon.

Heikki Ekroos

Lääkäri sairaana työssä

Lääkärien tiedetään työskentelevän myös sairaana ollessaan. Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluksessa olevat lääkärit saavat palkkaa sairauspäiviltäkin. Siksi voisi olettaa heidän jäävän sairastuessaan kotiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri osuus lääkäreistä oli ­työskennellyt sairaana joskus tai viimeksi kuluneen vuoden aikana, millaisia oireita heillä oli ollut viimeisimmän sairauden aikana ja miksi he työskentelivät sairaana.

Eliisa Mäenpää, Irma Virjo

Diabeteksen lääkehoito munuaisten vajaatoiminnassa

Kroonisen munuaistaudin esiintyvyys lisääntyy väestön ikääntymisen ja ylipainon yleistymisen seurauksena. Munuaisten vajaatoiminta löydetään nykyään varhaisemmassa vaiheessa kuin ­aikaisemmin. Munuaisten toiminnan huomioon ottaminen on tärkeää myös diabetespotilaiden lääkehoidossa.

Kaisa Laine, Heikki Saha, Jorma Lahtela

Mitä uutta ERCP-toimenpiteissä?

Endoskooppista retrogradista kolangiopankreatikografiaa (ERCP) ei tehdä nykyisin juuri lainkaan pelkästään diagnostisena tutkimuksena, vaan siihen liitetään erilaisia hoidollisia tai näytteen­otollisia toimenpiteitä, kuten sappitiekivien poistaminen, sappitien tukosten tutkiminen ja ­ohittaminen tai haimatiehyen kanavointi.

Johanna Laukkarinen

Keski-ikäisillä aivovammojen riski alkoholin veronalennuksen jälkeen

Traumaattiset aivovammat aiheuttavat mittavia terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia. Alkoholin vaikutuksen alaisena on vammautumishetkellä 34-51 % aivovammapotilaista. Akuutti päihtymystila lisää riskiä saada pään alueen vamma.

Jussi Puljula

Peutz-Jeghers polypos och tumörsuppressorn LKB1

Peutz-Jeghers syndrom är en ärftlig sjukdom som omfattar benägenhet för att utveckla cancer, samt förekomst av pigmentfläckar på huden och ett slags godartade tumörer, polyper, i mag-tarmkanalen. Mutationer i genen LKB1 leder till Peutz-Jeghers syndrom. Denna gen innehåller koden för kinasenzymet LKB1, som påverkar andra proteiners form och funktion genom att fosforylera dem.

Lina Udd

Paikallisvalmisteet toimivat nivelrikkokivun hoidossa

Tulehduskipulääkkeiden paikallisvalmisteita on käytetty enimmäkseen lyhytaikaisten kipujen hoidossa. Cochrane-katsauksen perusteella diklofenaakkivoidetta voisi käyttää enemmän myös sormi- ja polvinivelrikkokivun hoidossa. Vaikutus näyttää säilyvän kolmen kuukauden seurannassa ja mahdollisesti jopa pidempään.

Helena Liira

Astman hallinta on yhteydessä inflammaation hoitoon

Kun astma on hyvin tai erinomaisessa hallinnassa, eosinofiilien määrä bronkusbiopsioissa on vähäisempi kuin huonossa tasapainossa olevilla astmaatikoilla. Lisäksi hyvässä tasapainossa olevien astmaatikkojen veren eosinofiilien määrä, bronkiaalinen hyperreaktiviteetti ja uloshengityksen alveolaarinen typpioksidimäärä ovat vähäisemmät.

Heikki Ekroos

Riskinarviointiasteikot toimivat eri tavoin varfariini- tai apiksabaanihoitoa suunniteltaessa

Eteisvärinän hoidon suunnittelun apuvälineet, CHADS2-, CHA2DS2VASc- ja HAS-BLED-asteikot, arvioivat varfariinihoitoa suunniteltaessa tromboembolisia ja vuotoriskejä paremmin kuin suunniteltaessa hoitoa hyytymistekijän Xa estäjä apiksabaanilla. Syynä on se, että apiksabaani vähensi aivoinfarktin ja muiden systeemisten embolisaatioiden ja vuotojen riskiä merkittävästi riskiarviosta riippumatta.

Päivi Hartikainen

Terveen keski-ikäisen henkilön sydäntapahtumariskin ennustaminen edelleen vaikeaa

Herkkä CRP mittaa tunnetusti sydän- ja verisuonitautitapahtumien vaaraa tilastollisesti merkitsevästi ja onkin esitetty, että se pitäisi ottaa perinteisten riskitekijöiden rinnalle nykyisiin riskilaskureihin. Nyt tehdyn laajan meta-analyysin perusteella CRP:n lisäarvo riskin arvioinnissa näyttää kuitenkin vähäiseltä.

Juhani Airaksinen

Dystoniat on hyvä osata tunnistaa

Dystoniat ovat neurologinen sairausryhmä, johon liittyy lihasten tahdosta riippumattomia, nykiviä tai vääntäviä liikkeitä ja pysyviä virheasentoja.

Seppo Kaakkola

Kirurgisen potilaan hyperglykemian hoito

Leikkauksen aiheuttama stressitila johtaa potilaan veren glukoositason nousuun, stressi­hyperglykemiaan, joka altistaa leikkauskomplikaatioille.

Esa Jämsen, Heli Helminen, Pasi Nevalainen, Hanna Viitanen, Helena Vähävuori, Eeva Korpi-Hyövälti

ASLAK-kuntoutuksen vaikuttavuus - systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Ammatillisesti syvennettyä lääkinnällistä kuntoutusta eli ASLAK-varhaiskuntoutusta on käytetty 30 vuoden ajan. Sen tavoitteena on työkyvyn ylläpito ja parantaminen.

Mikhail Saltychev, Katri Laimi, Jussi Vahtera

Puuttuvat viitteet on korjattu nettiin

Kahdesta Lääkärilehdessä julkaistusta kirjoituksesta on pudonnut osa kirjallisuusviitteistä pois. Numerossa 41/2012 julkaistusta artikkelista Määttä S ym. Navigoitu magneettistimulaatio - uusi apu moneen sairauteen ja numerossa 42/2012 julkaistusta pääkirjoituksesta Sane T ym. Lisämunuaisen insidentalooma - miten laajat tutkimukset ovat tarpeen? löytyy korjatut versiot osoitteesta www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot.

Perusterveydenhuollon tuotteistus (pDRG) johtamisen työkaluksi

Kuntien talouspaineet sekä potilaiden valinnanvapaus ja liikkuvuus lisäävät paineita perus­terveydenhuollon tuotteistamiseen.

Eeva Ketola, Martti Virtanen, Sami Rantanen, Mikael Långström, Liisa Klemola

HER2:n vahva ilmentyminen ennustaa granuloosa­solukasvaimen aggressiivisuutta

Granuloosasolukasvain on munasarjasyövän alatyyppi, jonka ennuste on useimmiten hyvä. Kasvain kuitenkin uusii 20-30 %:lla potilaista, ja kuolleisuus uusiutuneeseen tautiin on korkea.

Anniina Färkkilä