Elämänlaadun mittaaminen osaksi nivelreumapotilaiden hoidon arviointia

Nykyisin nivelreumapotilaille tehdyissä lääketutkimuksissa arvioidaan tutkimuslääkkeen tehokkuutta myös potilaan näkökulmasta, mittaamalla elämänlaadun muutoksia taudin aktiviteetin muutosten ohella. Käytännön potilastyössä elämänlaatua ei vielä rutiininomaisesti mitata.

Toini Uutela

Yksityislääkärien potilastietojärjestelmät arvioitu
- kritiikkiä, mutta kiitostakin

Sähköisistä potilastietojärjestelmistä on tullut lääkärin keskeinen työkalu, mutta niiden toimivuus ja käytettävyys on herättänyt kritiikkiä. Tutkimuksessa selvitettiin yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevien lääkärien näkemyksiä käyttämiensä tietojärjestelmien hyvin toimivista ominaisuuksista ja keskeisistä ongelmista.

Tinja Lääveri, Ilkka Winblad, Hannele Hyppönen, Jarmo Reponen, Johanna Viitanen, Kari J. Antila

Lääkärit tietojärjestelmäkoulutuksessa
Kokemuksia sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotosta

Lääkärien asenteet sähköisiin potilastietojärjestelmiin vaihtelevat paljon. Koulutus on myös koettu riittämättömäksi. Kyselytutkimuksessa selvitettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lääkärien mielipiteitä sähköisestä potilastietojärjestelmästä, sen käytöstä sekä käyttöönottokoulutuksen sisällöstä ja hyödystä. Aiemmin ei lääkärien tietojärjestelmäkoulutuksesta ole maassamme julkaistu tutkimustietoa.

Lauri Lammi

Potilastietojärjestelmät eivät tue systemaattista ennaltaehkäisyä
Tuloksia EPA Cardio -tutkimuksesta

Sepelvaltimotaudin päätetapahtumia voidaan vähentää hoitamalla riskitekijöitä. Keskeistä on tunnistaa suuren riskin potilaat, arvioida heidän kokonaisriskinsä ja kohdentaa ennaltaehkäisevät toimenpiteet heille. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka potilasasiakirjojen riskitekijämerkinnät ovat toteutuneet ja voidaanko niitä käyttää hyväksi sydän- ja verisuonisairauksien systemaattisessa ennaltaehkäisyssä.

Tuomas Koskela, Irma Nykänen, Esko Kumpusalo

Poissaolokohtaukset vaikuttavat näönvaraiseen muistiin

Lapsuuden poissolokohtausepilepsia ilmenee hyvin lyhyinä, usein vaikeasti havaittavina, muutamien sekuntien kestoisina poissaoloina. Poissaolokohtausten aikana lapsen toiminta pysähtyy, eikä hän reagoi näkemäänsä tai kuulemaansa.

Auli Sirén

PAP-potilaiden aivolisäkeadenoomat ilmenivät nuorempana kuin kontrollipotilaiden

Aivolisäkkeen hyvänlaatuiset kasvaimet eli adenoomat ovat väestössä hyvin yleisiä kallonsisäisiä kasvaimia. Valtaosa niistä ilmaantuu sattumanvaraisesti, mutta pieni osa adenoomista esiintyy suvuittain. Äskettäin tunnistettiin pohjoissuomalaisissa suvuissa uusi ituradan geenivirhe, AIP-geenin mutaatio, joka aiheutti perinnöllistä alttiutta aivolisäkekasvaimiin (pituitary adenoma predisposition, PAP). Valtaosa PAP-potilaista on nuoria, ja heillä todetaan erityisesti kasvuhormonia erittäviä aivolisäkeadenoomia.

Elina Heliövaara

Lihasrelaksantit ja niiden vasta-aineet anestesiassa

Lihasrelaksantteja käytetään yleisesti yleisanestesian induktiossa ja ylläpidossa sekä ensihoidossa esimerkiksi helpottamaan hengitysputken asettamista. Lihasrelaksaation avulla voidaan leikkauksen aikana estää potilaan unenaikainen liikkuminen, mikä osaltaan voi altistaa komplikaatioille. Vähentämällä lihasjännitystä yleensä helpotetaan myös kirurgian läpiviemistä.

Hanna Illman

Solunsalpaajien yhdistelmähoidosta hyötyä levinnyttä rintasyöpää sairastaville

Rinta- ja eturauhassyöpä leviävät usein luustoon, ja etäpesäkkeet aiheuttavat runsaasti potilaiden elämänlaatua heikentäviä komplikaatioita. Luustoetäpesäkkeiden diagnostiikka perustuu pääasiassa luuston kuvantamistutkimuksiin, joiden herkkyys ja tarkkuus eivät kuitenkaan ole optimaalisia. Tämän vuoksi luustoetäpesäkkeiden diagnosoimiseen ja seuraamiseen tarvitaan uusia menetelmiä.

Jaana Korpela

Munuaisvaltimoahtauman pallolaajentamisesta ei selvää hyötyä

Munuaisvaltimoahtauma on lähes aina valtimokovettumataudin aiheuttama. Ahtauman todennäköisyys kasvaa ikääntymisen ja muun valtimotaudin kuten sepelvaltimotaudin, aivoverisuonitaudin ja alaraajan valtimotaudin esiintymisen myötä.

Niina Koivuviita

Aivojen epätasapaino liittyy persoonallisuuteen

Brittiläinen tutkimus tuo uutta tietoa persoonallisuuspiirteiden yhteydestä aivojen rakenteisiin. Aiheesta tiedetään toistaiseksi niukalti.

Tero Taiminen

Varenikliinilla tupakasta eroon COPD:ssa

Tupakoinnin lopettaminen on keuhkoahtaumataudin tärkein hoitomuoto. Terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa elää kuitenkin edelleen epäilyjä, että keuhkoahtaumatautipotilaat eivät kykene lopettamaan tupakointia. Tuore tutkimus leikkaa näiltä epäilyiltä siivet.

Heikki Ekroos

Valintakriteerien muuttuminen vaikuttaa tutkimustuloksiin

Kokeellisten tutkimusten valintakriteerit muuttuvat tutkimussuunnitelman rekisteröinnin jälkeen, mikä voi vaikuttaa jopa hoitomenetelmien valintaan.

Katariina Korkeila

Parkinson-potilailla on ongelmia sairaalassa

Parkinson-potilaiden joutumisesta sairaalahoitoon on vähän tutkimuksia. Potilaan hoito koetaan vaikeaksi erityisesti, kun hän joutuu muulle kuin neurologian erikoisalalle.

Jaana Suhonen

Lymfoomien tunnistaminen on vaativaa

Englantilaisen tutkimuksen mukaan kokeneen hematopatologin arvio lymfoomapotilaan diagnoosista poikkesi paikallissairaalan patologin antamasta diagnoosista neljäsosalla potilaista.

Sirkku Jyrkkiö

Ulkomailta saapuu vaikeasti hoidettavia infektioita - gramnegatiivisten sauvabakteerien resistenssi uhkaa

- Gramnegatiivisten sauvabakteerien resistenssi karbapeneemiryhmän mikrobilääkkeitä kohtaan lisääntyy huolestuttavasti.

Jari Jalava, Monica Österblad, Antti Hakanen, Anne-Mari Rissanen, Juha Kirveskari, Martti Vaara

Psykiatrinen sairaus - soveltuuko vuorotyö?

- Tietämys mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden vuorotyön erityiskysymyksistä on vielä puutteellista terveydenhuollossa.

Arja Tuunainen, Christer Hublin, Mikko Härmä

Kenen on vastuu ja kuka voi vaikuttaa mielenterveysongelmiin?

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää väestön, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä päättäjien näkemyksiä siitä, kenellä koetaan olevan vastuu mielenterveyspalveluiden kehittämisestä ja yksilön mielenterveysongelmien ratkaisemisesta sekä kenen katsotaan voivan vaikuttaa asiaan.

Kirsti Kähärä, Juhani Grönlund, Kari Mattila

Kahdenkymmenen päivän antibioottikuuri riittää äkillisessä luumädässä

Lasten äkillistä luumätää (osteomyelitis acuta) ja nivelmätää (arthritis purulenta acuta) on aiemmin hoidettu jopa kuukausien antibioottikuurilla ja työläin kirurgisin toimenpitein.

Markus Pääkkönen

Monilääkeresistenssi oli yleisempää aiemmin hoidetuilla leukemiapotilailla

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on länsimaiden yleisin leukemia. Suomessa uusia tapauksia ilmaantuu noin 200 vuodessa. Krooninen lymfaattinen leukemia on yleensä hitaasti etenevä tauti, ja taudin kulkua voidaan ennustaa kliinisten löydösten ja leukemiasolujen pintaproteiinien, kromosomimuutosten, immunologisen kypsyyden ja solunsisäisten proteiinien avulla.

Ilkka Kivekäs

Mikroskooppisten koliittien kliiniset, histopatologiset ja immunogeneettiset piirteet

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia mikroskooppisen koliitin ja sen alaryhmien, kollageeni- ja lymfosyyttikoliitin, kliinisiä piirteitä, mahalaukun ja ohutsuolen limakalvon muutoksia sekä immunogeneettistä taustaa. Tutkimukseen osallistui 30 kollageeni- ja 54 lymfosyyttikoliittipotilasta sekä verrokkeja.

Ritva Koskela