Imusolmukesyöpien uusia merkkiaineita

Lymfoomien ilmaantuvuus on jatkuvasti kasvanut; Suomessa todetaan vuosittain yli 1 100 uutta tautitapausta. Toisin kuin kiinteät syöpäkasvaimet, lymfoomat ovat erittäin herkkiä solunsalpaaja- ja sädehoidolle, ja monet potilaat voivat parantua taudistaan vielä uusiutumisen jälkeenkin. Tämän vuoksi potilaiden tehokas seuranta hoitojen jälkeen on tärkeää. Uusiutumisen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, eikä se onnistu riittävän hyvin nykyaikaisten kuvantamistutkimusten avulla. Siksi tarvitaan biologisia merkkiaineita suurimmassa uusiutumisvaarassa olevien potilaiden löytämiseksi sekä diagnoosivaiheessa että hoitojen jälkeen, jotta heidät voidaan hoitaa ajoissa ja riittävän tehokkailla hoidoilla.

Heli Kyllönen

Keskosen ja äidin vuorovaikutus

Keskosvauvan sairaalahoidosta johtuvalla äidin ja lapsen erotilanteella saattaa olla pitkäaikaisvaikutuksia sekä äidin että lapsen näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin keskosvauvan syntymän ja sairaalahoidon pitkäaikaisvaikutuksia äidin ja lapsen kokemuksiin. Tutkimus sisälsi kaksi erillistä keskoslapsiaineistoa, TAYS:ssa vuonna 1989 ja vuonna 1997-98 syntyneet lapset. Vanhempien läsnäoloa vastasyntyneiden teho-osastolla selvitettiin arvioimalla vanhempien vierailujen määrää ja vierailuihin vaikuttavia tekijöitä keräämällä tiedot lapsen potilaskertomuksista. Lapsen kokemuksia tutkittiin arvioimalla lapsen leikkitarinoita 5-6 vuoden iässä. Samalla tutkimuskäynnillä arvioitiin äidin kokemuksia vauvan syntymästä haastattelemalla äitejä. Tutkimuksessa selvitettiin myös äidin kokemusten ja sairaalavierailujen yhteyttä lapsella esiintyviin käyttäytymisen ja tunne-elämän oireisiin koulun aloittamisiässä äidin täyttämien kyselylomakkeiden avulla.

Reija Latva

Retroperitoneaalinen fibroosi - uusi asbestisairaus

Retroperitoneaalinen fibroosi (RPF) on harvinainen sairaus, jossa vatsakalvontakaiseen tilaan kehittyy tulehduksellinen sidekudosmassa. RPF:n syyt ovat useimmiten jääneet tuntemattomiksi, mutta muutamissa tapausselostuksissa on epäilty asbestialtistumisella olevan osuutta. Tässä väitöskirjassa selvitettiin RPF:n esiintyvyyttä, sairauden taustalla olevia tekijöitä ja tyypillisesti asbestialtistumiseen liittyviä samanaikaisia keuhkomuutoksia.

Toomas Uibu

Pitkä QT -oireyhtymä Suomessa

Synnynnäinen pitkä QT -oireyhtymä ilmenee EKG:ssä havaittavana pidentyneenä QT-aikana ja pahanlaatuisina kammioperäisinä rytmihäiriöinä. Sen patogeneesissä keskeisiä ionikanavia on tunnistettu kymmenen ja tautia aiheuttavia mutaatioita tunnetaan satoja. Suomessa neljä kaliumkanavaa koodaavan geenin perustajamutaatiota selittävät 40-70 % oireyhtymän geneettisestä kirjosta. Oireyhtymä voi ilmentyä myös ulkoisten altisteiden, kuten lääkeaineiden seurauksena. Oireyhtymän ja pidentyneen QT-ajan on osoitettu liittyvän lisääntyneeseen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen mm. iskeemisen sydänsairauden yhteydessä sekä populaatiotasolla.

Annukka Marjamaa

Polvivamman kuvantaminen

Akuutti polvivamma on yleinen tapaturma aikuisväestössä ja polven röntgenkuvaus on yleisin radiologinen kuvaus tapaturma-asemilla. Yli 90 %:sta tapaturma-asemien polvivammapotilaista otetaan polven röntgenkuvat ja näistä potilaista 6-12 %:lla on todella polvimurtuma.

Antti Mustonen

Systeeminen inflammaatio keskoslapsilla

Tehohoidon kehityksen myötä keskosten kuolleisuus on vähentynyt, mutta pitkäaikaissairauksien, kuten bronkopulmonaalisen dysplasian, ja neurologisten ongelmien esiintyvyys on pienimmillä keskosilla merkittävä. Yhteinen näille altistava tekijä on altistuminen tulehdukselle. Ennen syntymää äidin kohtutulehdus voi altistaa sikiön tulehdukselle. Myös pre-eklampsiaan eli raskausmyrkytykseen liittyy äidin yleistynyt tulehdus. Syntymän jälkeen keskosen hengitysvaikeusoireyhtymään (RDS) liittyy sekä keuhkojen paikallinen että koko elimistön yleistynyt inflammaatio. Tärkeitä tulehdusta aiheuttavia tekijöitä keskosilla ovat myös infektiot. Infektiodiagnostiikka keskosella on luotettavien diagnostisten testien puuttuessa haasteellista, ja tauti voi edetä kuolemaan tunneissa.

Riikka Turunen

Eteisvärinän sähköfysiologia

Eteisvärinän hoitovaihtoehdot ovat lisääntyneet, mutta hoidon tulokset ovat huonosti ennakoitavissa eivätkä hoidot edelleenkään tehoa hyvin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin eteisvärinän ilmentymän ja sähköfysiologisten piirteiden yhteyttä rakenteellisesti terveen sydämen kohtauksellisessa eteisvärinässä. Tavoitteena oli löytää kajoamattomasti mitattavia muuttujia, joita voitaisiin käyttää eteisvärinäsairauden kliinisten alaryhmien sähköfysiologisten piirteiden, kohtauksiin johtavien tekijöiden ja taudinkuvan tunnistamiseen.

Raija Jurkko

Munuaissiirrännäisen nefropatian riski

Munuaisensiirron tulokset ovat parantuneet viime vuosina, mutta silti huomattava määrä munuaissiirteistä menetetään potilaan ennenaikaiseen kuolemaan ja pitkäaikaiseen siirrännäisen nefropatiaan (CAN). Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin CAN:n riskitekijöitä ja eri diagnostisten menetelmien arvoa.

Fernanda Ortiz

Otoskleroosin kirurginen hoito

Otoskleroosin leikkaushoidossa tapahtui merkittävä edistysaskel 1956, kun Shea poisti ensimmäistä kertaa onnistuneesti jalustimen ja korvasi sen keinotekoisella proteesilla. Täydellinen jalustimen poisto (stapedektomia) on edelleen kliinisessä käytössä, mutta nykyisin proteesi yleensä asetetaan jalustimen levyyn tehdyn pienen reiän (stapedotomia) läpi. Samanaikaista molemminpuolista leikkausta ei otoskleroosikirurgiassa ole aiemmin kuvattu, vaan käytäntö on leikata korvat eri aikoina. Samanaikainen molempien korvien leikkaaminen mahdollistaisi stereokuulon hyödyt heti yhden leikkauksen jälkeen ja aikaa kuluisi vähemmän sairaalassa ja sairauslomalla. Osalla leikkauksen jälkeen ilmenevän huimauksen syntymekanismi ja siihen liittyvät tasapainoelimen osa(t) ovat selvittämättä. Väitöskirjassa esitetään tulokset kokeellisesta samanaikaisesta molemminpuolisesta otoskleroosikirurgiasta.

Juuso Kujala

Huumeidenkäyttäjien HIV-epidemia

Pistoshuumeiden käyttäjien HIV-epidemia todettiin pääkaupunkiseudulla vuonna 1998. Epidemia levisi aluksi nopeasti, mutta myös rajoittui muutamassa vuodessa. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttivat epidemian leviämiseen ja rajoittumiseen.

Pia Kivelä

Perimä vaikuttaa tulehdusreaktioon nivelrikossa

Nivelrikko on osoittautunut ainakin osittain tulehdukselliseksi sairaudeksi. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin tunnettujen tulehduksen välittäjäaineiden geeneissä esiintyvien vaihtelevien kohtien yhteyttä käden nivelrikon riskiin suomalaisilla naisilla. Lisäksi tehtiin koko genomin laajuinen kytkentäanalyysi, jolla pyrittiin paikantamaan uusia lonkka- ja polvinivelrikkoon liittyviä geenipaikkoja.

Olli-Pekka Kämäräinen

Kiireellinen keinomunuaishoito

- Keinomunuaishoito tulee aloittaa kiireellisesti, jos perinteiset toimenpiteet vaikeasti sairaan potilaan neste- ja elektrolyyttitasapainon korjaamiseksi eivät onnistu tai jos potilaalla on akuutti, vaikea-asteinen munuaisten vajaatoiminta tai vaikeaksi edennyt krooninen munuaissairaus.

Mikko Haapio

Kognitiivisen toimintakyvyn ja mielialan muutokset uniapneaoireyhtymässä

- Uniapneaoireyhtymään liittyvät kognitiiviset muutokset voivat heikentää työkykyä ja elämänlaatua.

Tiia Saunamäki, Mervi Jehkonen

Imetyksen vaikutukset lapsen terveyteen

- Imetys on suositeltavin tapa ravita vastasyntynyttä. Imetys tarjoaa myös lapselle tärkeää, kokonaiskehitystä tukevaa läheisyyttä.

Anna-Liisa Järvenpää

COPD:n kustannukset ovat Suomessa pienemmät kuin aiemmin arvioitiin

Tutkimuksessa selvitettiin COPD:stä aiheutuneet kokonaiskustannukset Suomessa vuonna 2006. Lisäksi tutkittiin, miten kokonaiskustannukset jakautuvat eri kustannustekijöiden kesken. Aiempia tutkimuksia taudin kustannuksista ei Suomessa juuri ole julkaistu.

Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Klaukka ‡, Anne Pietinalho, Pekka Rissanen

Antibiootti ei hyödytä kampylobakteeri-infektiossa

Kampylobakteeri on yleisin bakteeriripulin aiheuttaja kehittyneissä maissa. Kampylobakteeri-infektioiden esiintyvyys vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja suurimmillaan se on kesäkuukausina. Suurin osa kampylobakteeri-infektioista on sporadisia, mutta myös epidemioita on kuvattu. Infektiolle altistavia riskitekijöitä ovat broilerin ja siipikarjan käsittely ja syöminen, pastöroimattoman maidon juominen, koti- ja karjaeläinkontaktit sekä ulkomaanmatkailu. Suurin osa infektioista paranee itsestään, mutta vaikeissa tapauksissa voidaan tarvita antibiootti- ja sairaalahoitoa. Joskus kampylobakteeri-infektio aiheuttaa jälkitauteja: reaktiivinen artriitti ilmenee 1-5 %:lla potilaista.

Daniela Schönberg-Norio

Uusia menetelmiä tasapainon tutkimiseen

Huimauspotilaiden tutkimiseen on aiemmin käytetty tasapainolevyä, mutta ongelmana on ollut menetelmän heikohko spesifisyys. Tasapainovian tarkempi määritys on tärkeää, sillä huimaus ja tasapainohäiriöt kuormittavat terveydenhuoltoa merkittävästi. Tässä väitöstutkimuksessa kehitettiin kaksi menetelmää ihmisen tasapainon tutkimiseksi.

Meeli Hirvonen

Aivovaltimon aneurysmasta uusi tutkimusmalli

Aivovaltimoaneurysman puhkeamisen aiheuttama subaraknoidaalivuoto (SAV) on Suomessa yleisempi kuin muualla maailmassa. Vuodon saa noin tuhat henkilöä vuodessa ja vuotamaton aivovaltimoaneurysma löytyy 2-6 %:lta väestöstä. Sitä, mitkä aneurysmat tulevat vuotamaan ja mitkä eivät, ei toistaiseksi pystytä ennustamaan. Valtaosaa vuotamattomista aneurysmista on pidettävä potentiaalisesti hengenvaarallisina, ja ne on pyrittävä sulkemaan joko mikrokirurgisella leikkauksella tai endovaskulaarisella (suonensisäisellä) embolisaatiolla.

Johan Marjamaa

Koulun kosteusvaurio ja lasten oireet

Ylöjärven keskustan ala-asteen koulussa havaittiin vuonna 1993 laajalle levinnyt kosteusvaurio. Henkilöstöllä oli runsaasti poissaoloja ja lääkärissäkäyntejä. Toukokuussa 1995 rakennuksen teknisessä tutkimuksessa havaittiin laajoilla alueilla kosteusvaurioita. Tässä väitöstutkimuksessa sevlitettiin kosteusvaurioiden vaikutusta lasten terveydentilaan.

Risto Savilahti

Remodeling eteisvärinässä

Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin eteisvärinää eteisten uudelleenmuotoutumisen (remodeling) näkökulmasta tutkimalla magnetokardiografialla (MKG) mitattua eteissignaalia. Vaikka normaali sinusrytmi kyettiin palauttamaan sähköisellä rytminsiirrolla lähes kaikille potilaille, eteisvärinällä on suuri taipumus uusiutua rytmihäiriölääkityksestä huolimatta. Rytminsiirtoon pitäisi työn tulosten mukaan pyrkiä mahdollisimman nopeasti pitkäaikaistuloksen parantamiseksi. Verenpainepotilailla, joilla on vasemman kammion kuormittuneisuudesta johtuva paksuntuma, uuden eteisvärinän ilmaantuminen lisäsi merkittävästi sairastavuutta ja kuolleisuutta. Verenpaineen hoito angiotensiinireseptorin salpaaja losartaanilla vähensi eteisvärinän ilmaantumista 33 % verrattuna beetasalpaajahoitoon atenololilla.

Mika Lehto