Oikaisu: Neurologit tekivät sen taas
Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoiskoulutusta

Lääkärilehdessä 5/2009 (s. 388-93) julkaistun neurologian erikoislääkärikoulutusta käsitelleen artikkelin otsikossa (Neurologit tekivät sen taas - Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoiskoulutusta) oli virhe. Otsikon olisi pitänyt olla muodossa: Neurologit tekivät sen taas - Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoislääkärikoulutusta.

Trauman kokenut nuori oireilee monimuotoisesti

- Nuoret ovat muita ikäryhmiä suuremmassa vaarassa altistua psyykkiselle traumalle. Traumatisoitumiseen liittyy erityispiirteitä nuoruusiän kehitystehtävien takia.

Henna Haravuori, Laura Suomalainen, Mauri Marttunen

Pilaako lukeminen silmät?

- Likinäköisyyden esiintyvyys lisääntyi merkittävästi Suomessa 1900-luvulla.

Olavi Pärssinen

Ohjeistus lisäsi käsihuuhteen ja vähensi antibioottien käyttöä vanhusten hoitopaikoissa

- Koulutuksen ja ohjeistuksen jälkeen käsihuuhteen käyttö lisääntyi ja antibioottien käyttö väheni kahden seurantavuoden aikana vanhusten hoitopaikoissa.

Pertti Karppi, Maija Rummukainen, Aino Jakobsson, Maire Matsinen

Aivovaltimon aneurysmista ainutlaatuinen aineisto

Suomalaisessa väestössä noin 2-3 %:lla eli noin 100 000 suomalaisella on aivovaltimopullistuma. Niistä vuotaa noin 1 000 vuosittain. Pullistuman syntyyn vaikuttavat perimä, veren paikallinen virtausjakauma sekä useat ulkoiset syyt, kuten tupakanpoltto. Hoidoista huolimatta vuotoon menehtyy edelleen noin puolet, eli Suomessa kuolee vuosittain lähes 500 ihmistä aivovaltimopullistuman aiheuttamaan vuotoon - enemmän kuin liikenteessä. Tauti ilmenee etenkin nuorilla ja työikäisillä, ja vain joka viides potilas palaa takaisin työelämään.

Martin Lehecka

Lasten myrkytykset ovat vähentyneet Suomessa

Vuosina 1969-2003 Suomessa kuoli yhteensä 121 alle 16-vuotiasta lasta myrkytyksiin. Eniten myrkytyskuolemia aiheuttivat keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet ja häkä. Myrkytyskuolemat käytännössä hävisivät 0-4-vuotiaiden ikäryhmässä 1980-luvun aikana. Tämän jälkeen tapahtuneet yksittäiset kuolemantapaukset muistuttavat kuitenkin, että pienten lasten myrkytyskuolemavaara ei ole kokonaan väistynyt. Vanhempien lasten (5-15-vuotiaat) myrkytyskuolemien vuosittainen ilmaantuvuus vaihteli tutkimusajanjakson 1969-2003 aikana. Tyttöjen myrkytysitsemurhat olivat selvästi yleisempiä kuin poikien. Sen sijaan pojilla oli enemmän myrkytyskuolemia, jotka olivat aiheutuneet päihdekäytön seurauksena.

Juho Kivistö

Lyhyen QT-ajan oireyhtymä

EKG:sta mitattavaan pitkään QT-aikaan on jo pitkään tiedetty liittyvän hengenvaarallisia rytmihäiriöitä. Sen sijaan QT-ajan lyhenemää on aivan viime vuosiin saakka pidetty toisarvoisena ja merkityksettömänä löydöksenä. Sitä ei juurikaan mitattu tai raportoitu, ennen kuin vuonna 2000 kuvattiin sydänperäisen äkkikuoleman kohdanneita henkilöitä, joiden QT-aika oli selvästi tavanomaista lyhyempi.

Olli Anttonen

Borrelia väistää ihmisen immuunipuolustuksen monin keinoin

Borrelioosissa ensivaiheen puolustusreaktiot ovat poikkeuksellisen heikkoja. Tästä kertoo taudin ensioireen, vaeltavan punoituksen eli erythema migrans -ihottuman, vaimeus verrattuna muiden bakteerien aiheuttamiin ihotulehduksiin.

Pauliina Hartiala

Kortikosteroidiannoksen toistamisesta haittaa syntyvälle lapselle

Toistetusta kortikosteroidiprofylaksiasta ei ole hyötyä uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoidossa, osoittaa nyt julkaistu tutkimus vakuuttavasti. Kortikosteroidiprofylaksia aiheuttaa pelkästään haittaa ja riskejä lapsen pitkäaikaisennusteelle. Tutkimuksen näyttö on tärkeä ja linjaa horjuvaa hoitokäytäntöä.

Pertti Kirkinen

Sokeritauti lisää syöpäpotilaan kuolemanriskiä

Sokeritautia sairastavien syöpäpotilaiden ennuste on huonompi kuin syöpäpotilaiden keskimäärin, osoittaa nyt julkaistu meta-analyysi.

Sirkku Jyrkkiö

Geenit vaikuttavat klopidogreelin tehoon

Farmakogenetiikka on tulossa vauhdilla lääkehoidon yksilöllisen vasteen arviointiin. Nyt saatiin merkittävää lisätietoa klopidogreelivasteen eroihin kolmesta samaan aikaan julkaistusta laajasta tutkimuksesta. Näissä todettiin CYP2C19-geenivariantin vähentävän klopidogreelin aktiivisen metaboliitin pitoisuutta noin kolmanneksen ja tämä puolestaan vähensi merkittävästi lääkkeen verihiutaleiden aggregaation estoa. Kun kyseisen polymorfian kliinisiä vaikutuksia arvioitiin klopidogreelihoitoa saaneilla sepelvaltimotautikohtauspotilailla kolmessa suuressa potilassarjassa, todettiin polymorfian lisäävän kaikkien sydäntapahtumien vaaraa vähintään 50 % ja stenttitromboosin vaaraa jopa 3-6-kertaiseksi. Sydäntapahtumavaaran suureneminen oli nuorilla sydäninfarktipotilailla yli kolminkertainen.

Juhani Airaksinen

Statiinien hyvin harvinainen sivuvaikutus?

Interstitiaalinen keuhkosairaus on hyvin harvinainen statiinien sivuvaikutus, jonka mahdollisuus ei välttämättä tule kliinikolle mieleen. Ongelma näyttää olevan yhteydessä useimpiin statiineihin. FDA:n tiedostoista löytyi 162 tapausta ja PubMedin julkaisuista 14.

Hannu Puolijoki

Tupakointi ei laihdutakaan

Nuoruusiän tupakointi lisää aikuisiän vyötärölihavuuden riskiä, ilmenee suomalaistutkimuksesta. Tulos on kiinnostava, koska naiset ja erityisesti nuoret naiset perustelevat usein tupakointiaan lihavuuden ehkäisyllä.

Tiina Laatikainen

Psykoosilääkitys ja sydänkuoleman riski

Uudet psykoosilääkkeet eivät ole äkillisen sydänkuoleman riskin suhteen vanhoja lääkkeitä turvallisempia. Nyt tehty tutkimus osoittaa, että sydänkuoleman lisääntynyt riski liittyi nimenomaan ajankohtaiseen psykoosilääkkeen käyttöön ja tuli esiin jo hoidon alussa.

Raimo K.R. Salokangas

Lapsettomuuden ensivaiheen tutkimukset selvittävät pysyvää hedelmättömyyttä ja heikentynyttä lisääntymiskykyä

- Lapsettomuuden diagnostiikan tavoitteena on selvittää, onko kyseessä steriliteetti eli pysyvä hedelmättömyys vai subfertiliteetti eli heikentynyt lisääntymiskyky. Lapsettomuuden perustutkimukset tehdään viimeistään, kun raskautta on yritetty vuosi tuloksetta.

Sinikka Nuojua-Huttunen, Leena Anttila

Milloin ja miten ovulaatioinduktiohoito?

- Ovulaatiohäiriöt ilmenevät tavallisimmin epäsäännöllisinä kiertoina tai amenorreana. Useimmiten kyseessä on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS).

Maritta Hippeläinen

Aivokasvainpotilas avoterveydenhuollon vastaanotolla

- Noin puolet kallonsisäisistä kasvaimista on luonteeltaan eteneviä aivokudoksen tukisolukasvaimia eli glioomia.

Matti Seppälä, Merja Kallio

Neurologit tekivät sen taas
Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoiskoulutusta

Neurologian erikoislääkärikoulutus auditoitiin edellisen kerran vuonna 1997, jonka jälkeen lainsäädäntö on muuttunut. Uudella auditoinnilla tähdättiin koulutuksen nykytilanteen selvittämiseen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen.

Atte Meretoja, Anne-Mari Kantanen

Oikaisu: Ravitsemusneuvonta koetaan tärkeäksi neuvolatyössä

Lääkärilehdessä 40/2007 (s. 3661-6) julkaistussa artikkelissa Ravitsemusneuvonta koetaan tärkeäksi neuvolatyössä oli virhe kuviossa 1. Kuviossa esitetään virheellisesti, että valtaosa väitteisiin "Äidin imetysajan ruokavalio vaikuttaa rintamaidon koostumukseen" ja "Ruoka-allergiaa hoidetaan välttämällä oireita aiheuttavia ruokia" vastanneista olisi ollut eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa. Kuviosta olisi pitänyt käydä ilmi, että 96 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä "Äidin imetysajan ruokavalio vaikuttaa rintamaidon koostumukseen" ja 92 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä "Ruoka-allergiaa hoidetaan välttämällä oireita aiheuttavia ruokia".

Johanna Ilmonen, Erika Isolauri, Kirsi Laitinen

Risaleikkausten määrät vaihtelevat suuresti

Lasten ylähengitystiekirurgia (kita- ja nielurisojen poisto ja tärykalvon putkitus) on länsimaissa erittäin yleistä. Leikkausten määrät vaihtelevat niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, mutta selvää syytä eroihin ei tiedetä. Hoitosuositusten vaikutus käytäntöihin on kyseenalaistettu ja voi olla, ettei hoitosuosituksia noudateta. Leikkaukset saattavat aiheuttaa lapsipotilaille psykologisen vamman, ja lisäksi niihin sisältyy komplikaatioiden - jopa kuoleman - vaara. Jotta haittoja voidaan välttää, on tärkeää tunnistaa ne lapset, jotka hyötyvät leikkauksesta. Ongelma on paitsi lääketieteellinen, myös taloudellinen, sillä ylähengitystiekirurgiasta aiheutuu merkittäviä kuluja. Leikkausmäärien arvioiminen on tärkeää, jotta leikkauskäytäntöjä voidaan järkeistää.

Johanna Haapkylä