Lääketutkimusten päätetapahtumat eivät useinkaan vaikuta potilaan arkeen

Potilaan kannalta merkittäviä päätetapahtumia käytetään yllättävän harvoin lääkkeen tehon mittareina kliinisissä lääketutkimuksissa. Tähän on tultu, kun tuloksia yritetään saada nopeasti ja pitää tutkimuskulut mahdollisimman pieninä.

Katariina Korkeila

Lääkeverkkoputkissa vain pieniä eroja

Everolimuusilla päällystettyä verkkoputkea verrattiin SPIRIT III -tutkimuksessa jo pitempään käytössä olleeseen paklitakselistenttiin yli 1 000 potilaan satunnaistetussa tutkimuksessa. Vuoden seurannassa ei hoitoryhmien välillä todettu eroa kuolleisuudessa, mutta suonen uudelleen ahtautumistaipumusta ilmeni hieman enemmän paklitakseliverkkoputkea käytettäessä. Varmoja stenttitrombooseja ilmeni vain everolimuusiryhmässä 5 potilaalla, mutta toisaalta sydäntapahtumien kokonaismäärä oli vuoden seurannassa everolimuusiryhmässä pienempi (6,0 vs. 10,3 %, p = 0,02).

Juhani Airaksinen

Uusi hoitovaihtoehto hepatosellulaariseen karsinomaan

Hepatosellulaarista karsinoomaa sairastavalle potilaalle maksan tuumoriin annettu kemoembolisaatiohoidon ja lämpöhoidon (radiofrequency ablation, RFA) yhdistelmä pidentää potilaiden elinaikaa merkittävästi.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkevalmisteiden tavallisimmat haittavaikutukset Suomessa

Lääkevalmisteiden haittavaikutusten yleisyydestä on ollut vaikea saada luotettavaa tietoa. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä lääkkeet olivat normaalissa käytössä aiheuttaneet lääkevahinkoja ja ilmoituksia vakavista haittavaikutuksista.

Reima Palonen, Erkki Palva, Kalevi Laitinen, Jyrki Särkämö, Helena Gylling

Laboratoriotutkimukset nivelkipua selvitettäessä

Laboratorioanalyysit tarjoavat hyvän apuvälineen tulehduksellisen niveltaudin määrittelemiseen ja syyn selvittämiseen.

Tom Pettersson

Maahanmuuttajien terveys

Healthy migrant -hypoteesin mukaan maastamuuttajilla on parempi terveydentila kuin maahan jäävillä.

Simo Mannila

Kyselymittari itsearviointilomakkeessa selvittää tarkasti olkapään ongelmia

Olkapään alueen kivut aiheuttavat yhä enemmän lyhytaikaisia sairauspoissaoloja.

Pia Nyman, Kaj Palenius, Harri Panula, Esko Mälkiä

WHO tukee myös tulevaisuudessa kehitysmaiden tutkimusta

WHO:n perustajien mukaan tutkimus on järjestön keskeinen tehtävä.

Hannu Vuori

Tutkijoiden odotukset ehkä osasyynä psykoosilääkkeiden tehoeroihin

Toisen polven psykoosilääkkeiden paremmuus kyseenalaistetaan jälleen, tällä kertaa aiemmista tutkimuksista poiketen ensipsykoosiin sairastuneita tarkastelevassa tutkimuksessa. Lisäksi tutkijat arvelevat, että aiemmissa tutkimuksissa hoitavan henkilön omat käsitykset ovat voineet suurestikin vaikuttaa tutkimuksen lopputulokseen. Vaikka kyseessä olisi kaksoissokkotutkimus, tämä on mahdollista, koska potilaan saama lääke usein paljastuu lääkkeiden erilaisen haittavaikutusprofiilin takia.

Raimo K. R. Salokangas

Nojatuoli-ihottumien arvoitus ratkesi

Kiinalaisvalmisteisista nojatuoleista aiheutuneiden ihottumatapausten aiheuttaja-aine on nyt selvitetty. Suomalaistutkimus aiheesta julkaistiin British Journal of Dermatology -lehdessä.

Sirkku Peltonen

Ei vieläkään biomarkkeria Alzheimerin tautiin

Plasman beeta-amyloidimäärityksestä ei ole Alzheimerin taudin biomarkkeriksi.

Jaana Suhonen

Leveä QRS ennustaa vajaatoimintapotilaalle vaikeuksia

EVEREST-tutkijat selvittelivät QRS:n keston ennustevaikutusta vajaatoiminnan takia sairaalahoitoon joutuneiden lähes 3 000 potilaan joukossa. QRS oli levennyt (yli 120 ms) sairaalahoitoon tullessa 45 %:lla potilaista pääosin vasemman haarakatkoksen takia. Akuutissa vaiheessa todettu leveä QRS oli itsenäinen noin neljänneksen kuolleisuutta ja sairaalahoitoja lisäävä tekijä monimuuttujamallissa. Optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta 28 % tästä potilasryhmästä kuoli jo 10 kuukauden seurannan aikana. Vielä on tutkittava, voidaanko tämän potilasryhmän ennustetta parantaa varhaisen vajaatoimintatahdistimen tai siihen yhdistetyn rytmihäiriötahdistimen avulla.

Juhani Airaksinen

Kirkasvalohoidosta apua dementiapotilaille

Kirkasvalohoito vähentää dementiapotilaiden käytösoireita ja parantaa unirytmiä.

Kaisu Pitkälä

Deksametasoni estää migreenin uusiutumista

Deksametasoni voi estää migreenikohtauksen uusiutumisen. Erityisesti vaikeiden migreenikohtausten uusiutuminen 24-72 tunnin kuluessa on yleistä.

Jaana Suhonen

Sienimyrkytykset ja niiden hoito

Sienimyrkytyskuolemat ovat harvinaisia Suomessa.

Kalle Hoppu

Työstressin hoito kognitiivis-behavioraalisesti lupaa kustannustehokkuutta

Kognitiivis-behavioraalinen työstressin hoitomalli perusterveydenhuollolle on kustannustehokas, helposti ymmärrettävä ja omaksuttava työtapa.

Kirsi Räisänen, Kirsi Jänkälä, Kaarina Roth, Kai Alhonen, Irma Karila

Skitsofreniapotilaskin vanhenee

Iäkkäiden skitsofreniapotilaiden hoidon tarvetta on pidetty Alzheimer-potilaisiin verrattavana, mutta skitsofreniavanhusten hoidon järjestäminen on jäänyt muistihäiriöpotilaiden palvelutarpeiden katveeseen.

Tuula Saarela, Hanna-Mari Alanen

Lasten kuumekouristusten hoito ja erotusdiagnostiikka

Kuumekouristukset ovat yleisin syy lasten tajuttomuus-kouristuskohtauksiin.

Heikki Rantala, Teemu Strengell, Rita Tarkka, Matti Uhari

Syöpäpotilaiden saattohoito perusterveydenhuollossa

Tavoitteena oli kartoittaa syöpäpotilaiden saattohoitoa terveyskeskuslääkärien työssä.

Kaija Hautala, Anneli Fält, Heikki Hinkka, Ulla-Kaija Lammi, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen, Elise Kosunen

Synnytysten hoitoa koskevat kantelut ja lausuntopyynnöt:
Eniten kanteluja TEO:lle riskisynnyttäjien hoidosta

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEO sai aineistomme mukaan keskimäärin kerran kuukaudessa synnytysten hoitoa koskevan kantelun tai lausuntopyynnön.

Åsa Lehtinen, Jaana Mäkelä, Jaana Leipälä, Pirjo Pennanen, Ursula Vala, Erja Halmesmäki